Yksityisen kopioinnin hyvityksen uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisen selvitystyön ja nimennyt selvityshenkilöksi hovioikeudenneuvos Kristiina Harengon. Selvityksen tulee valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä. Selvityshenkilön tehtävänä on esittää ministeriölle ratkaisuehdotus tai vaihtoehtoisia ehdotuksia siitä, miten yksityisen kopioinnin hyvitys olisi mahdollista järjestää niin, että hyvitysjärjestelmän voidaan kokonaisuutena arvioiden katsoa olevan direktiivin 2001/29/EY (tietoyhteiskuntadirektiivi) mukainen.

Selvitystyötä varten Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto antoi 6.11.2024 oman lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriölle hyvitysjärjestelmään liittyvistä kysymyksistä. Lausunnossamme kiinnitimme huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin:

· Hyvitysmaksun piiriin tulee kuulua kaikki teostyypit ja suojan kohteet, joita kopioidaan mille tahansa välineelle yksityiseen käyttöön, käytettiinpä siihen mitä tahansa tekniikkaa. Kääntäjien osalta tämä koskisi muun muassa audiovisuaalisten teosten, äänikirjojen, radio-ohjelmien, graafisten aineistojen, eli kirjallisten teosten kuten kirjojen ja lehtien käyttöä, sillä näitä materiaaleja kopioidaan yksityiseen käyttöön.

· Teknologianeutraaliuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden vuoksi mitään kopiointitapaa tai tekniikkaa ei voi jättää hyvitysmaksuvelvollisuuden ulkopuolelle. Painettuina julkaistut aineistot on helppo myös skannata digitaalisiksi valokuvaamalla tai skannaamalla vaikkapa mobiililaitteilla. Jokainen yksityiskäyttöön tehty kopio tarkoittaa menetettyä myyntituloa kustantajalle ja menetettyä tekijäpalkkiota tekijöille. Hyvitysmaksu tulee mielestämme periä laitteiden ja tallennusalustojen valmistajilta ja maahantuojilta tai jälleenmyyjiltä sekä myös palveluiden tarjoajilta, jotka myyvät tuotteita tai palveluista, joiden loppukäyttäjä voi olla yksityinen henkilö. Tallennuskapasiteettiin perustuva malli on selkeä ja käytössä monissa EU-maissa, ja kantamme mukaan se sopisi myös Suomeen.

· Yksityisen kopioinnin tutkimuksen toteuttamista on tarpeen jatkaa ja sen on syytä olla opetus- ja kulttuuriministeriön riippumattomalla tutkimuslaitoksella teettämä. Yksityisen kopioinnin tutkimuksesta saa tiedon siitä, missä määrin eri teostyyppejä  kopioidaan ja tallennetaan eri laitteille, alustoihin ja palveluihin. Tutkimus on hyvä myös eri oikeudenhaltijaryhmien välisten jako-osuuksien määrittelemiseksi.

· Nykyinen 11 miljoonan euron yksityisen kopioinnin hyvityksen taso ei ole riittävä: se ei vastaa tekijänoikeuslain tarkoittamaa kohtuullista tai direktiivin tarkoittamaa sopivaa hyvitystä yksityisestä kopioinnista tekijän- ja lähioikeuden haltijoille aiheutuvasta haitasta.

· Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmä tulee uudistaa. Olennaisesti parannettu ja uudistettu tallennusmaksumalli toteuttaisi markkinaehtoisuutta, ja maksuvelvollisuus kohdentuisi laajasti yksityisille kansalaisille, jolloin direktiivin ja lain edellyttämä yksityisen kopioinnin korvaus ei olisi riippuvainen julkisesta rahasta. Uudistettu tallennusmaksumalli olisi myös tapa paikata osittain kulttuurin leikkausten kumulatiivisia vaikutuksia.

• SKTL:n kaikki lausunnot löytyvät täältä.