Auktorisoituja kääntäjiä tarvitaan koko ajan lisää

Terhi Seinä ja Liisa Laakso-Tammisto

Laillisesti pätevää käännöstä tarvitaan yleensä silloin, kun yksityishenkilö asioi viranomaisen kanssa. Tavallisimpia tällaisia tilanteita ovat perheoikeudelliset asiat ja oppilaitoksiin hakeminen. Lisääntyvä kansainvälistyminen johtaa yhä suurenevaan käännöstarpeeseen ja myös laillisesti pätevien käännösten tarve on selvässä kasvussa.

Laillisesti päteviä käännöksiä, esimerkiksi käännöksiä avioeropapereista, syntymätodistuksista ja opiskelutodistuksista, voi tehdä vain auktorisoitu kääntäjä. Ei siis riitä, että kääntäjä on kokenut ja pätevä, vaan hänellä tulee olla Opetushallituksen myöntämä todistus oikeudestaan toimia auktorisoituna kääntäjänä. Oikeuden voi saada tietyin edellytyksin yliopisto-opintojen perusteella, mutta tavallisin tie auktorisoiduksi kääntäjäksi vie Opetushallituksen järjestämän auktorisoidun kääntäjän tutkinnon kautta.

Tavallisesti auktorisoitu kääntäjä vahvistaa laillisesti pätevän käännöksen leimallaan ja käännökseen liitetään aina se alkuperäinen asiakirja, josta käännös on laadittu. Asiakas löytää auktorisoidun kääntäjän Opetushallituksen ylläpitämästä auktorisoitujen kääntäjien rekisteristä tai SKTL:n kääntäjähausta.

Heitämmekin jäsenillemme haasteen: Jos olet harvinaisen kielen kääntäjä, katso Opetushallituksen rekisteristä, onko kieliparissasi lainkaan auktorisoituja kääntäjiä tai onko heitä vain vähän. Jos näin on, osallistu syksyllä järjestettävään auktorisoidun kääntäjän tutkintoon!

Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon kielivalikoima on laaja

Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunnan sihteeri, opetusneuvos Terhi Seinä kertoo, että akuutein puute Opetushallitukselle tulevien kyselyiden perusteella on auktorisoiduista kääntäjistä kieliparissa kiina-suomi sekä vietnamin auktorisoiduista kääntäjistä, joita ei ole lainkaan, vaikka kieli on meillä melko yleinen. Kiinan kohdalla tilanne on se, että ainoa aktiivisesti työskentelevä auktorisoitu kääntäjä ei pysty ottamaan vastaan kaikkia tarjolla olevia työtehtäviä. Myös SKTL:n toimistossa on kiinnitetty huomiota kiinan kielen auktorisoitujen kääntäjien vähäisyyteen.

Seinä kertoo, että tilanteessa, jossa auktorisoitua kääntäjää ei Opetushallituksen rekisterissä ole, henkilöä neuvotaan pyytämään asiakirja englanninkielisenä, mikäli se vain on mahdollista, tai teettämään asiakirjasta jo lähtömaassa laillisesti pätevä käännös. Välikielen kautta käännättäminen kuitenkin lisää asiakkaan kustannuksia ja pitkittää käännösprosessia tilanteessa, jossa usein on jo valmiiksi kiire, joten toivottavaa olisi, että mahdollisimman monessa kielessä olisi käytettävissä suomalainen auktorisoitu kääntäjä.

Opetushallituksen ylläpitämästä auktorisoitujen kääntäjien rekisterin kieliparilistasta käy ilmi, että maailmassa riittää kieliä, joissa tällä hetkellä ei ole yhtäkään Suomessa toimivaa auktorisoitua kääntäjää. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi dari, turkmeeni, usbekki ja farsi, joiden puhujia on paljon vuoden 2014 jälkeen maahamme saapuneiden joukossa. Seinä kuitenkin kertoo, että tilanne ei ole näiden kielten osalta näkynyt heille tulevina lisääntyneinä kyselyinä tai hakeutumisena tutkintoon.

Seinä kertoo, että vuoden 2015 maahantulijoiden määrän kasvu näkyi kokeeseen osallistujien lukumäärän kasvuna. Tutkintoon osallistui kerralla jopa yli sata kokelasta. Koekielten joukossa ei kuitenkaan vielä ole ollut esimerkiksi Afganistanin kieliä, mutta darin osalta Seinä arvioi, että tilanne alkaa jo olla sellainen, että kohta voisi joku hakeutua tutkintoon. Tutkinnossa menestyminen vaatii vankkaa kielitaitoa myös suomen tai ruotsin kielessä sekä hyvää suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta, joten maahanmuuttajalta vie useita vuosia ennen kuin auktorisoidun kääntäjän tutkinnon suorittaminen on mahdollista.

Seinä iloitsee siitä, että auktorisoidun kääntäjän tutkintoon osallistujien kielet ovat monipuolistuneet. Kun aikaisemmin englanti dominoi selvästi, saattaa tutkinnossa nykyisin esiintyä jopa 30–40 kieliparia ja kielivalikoima laajenee jatkuvasti. Esimerkiksi viime vuonna Suomeen saatiin ensimmäinen serbian kielen auktorisoitu kääntäjä. Tutkintolautakunta on tähän mennessä myös onnistunut löytämään arvioijat kaikille harvinaisillekin kielille, kuten amharalle, urdulle ja hindille.

Eurooppalaisissa kielissäkin tarvitaan lisää auktorisoituja kääntäjiä

Yllättäen auktorisoiduista kääntäjistä voi olla pulaa myös hyvin tutuissa, eurooppalaisissa kielissä. Italian kielestä ja italian kieleen laillisesti päteviä käännöksiä tekevä auktorisoitu kääntäjä Liisa Laakso-Tammisto kertoo, että italian kielen auktorisoiduista kääntäjistä on huutava pula. Töitä on usein suorastaa ruuhkaksi asti. Samoin on jatkuvaa tarvetta hänen toisen työkielensä, englannin auktorisoidun kääntäjän vahvistamille käännöksille.

Laakso-Tammisto kehottaakin kaikkia, jotka pohtivat tutkintoon osallistumista tarttumaan tilaisuuteen pikaisesti, sillä alalta on poistumassa suuri joukko auktorisoituja kääntäjiä väestön ikääntymisen myötä. Jo nyt tilanne on se, että vaikka listoilla näkyy melko paljon auktorisoituja kääntäjiä, vain osa heistä toimii aktiivisesti.

Niitä kääntäjiä, jotka eivät vielä koe rahkeittensa riittävän tutkintoon osallistumiseen, Liisa Laakso-Tammisto kannustaa etsimään auktorisoidun kääntäjän, jonka kanssa voi tehdä yhteistyötä. Aloitteleva kääntäjä saa näin arvokasta oppia ja kokenut kääntäjä helpotusta työkuormaansa, kun aloittelija tekee käännöksen, jonka auktorisoitu kääntäjä sitten tarkistaa, korjaa ja vahvistaa. Molemmat saavat luonnollisesti työstään korvauksen.

Yliopistossa vieraita kieliä kääntämisen linjoilla opiskelevia Laakso-Tammisto rohkaisee suorittamaan kurssit, jotka mahdollistavat laillisesti pätevän kääntäjien oikeuksien hakemista valmistumisen jälkeen. Auktorisoituja kääntäjiä tarvitaan aina, sillä ihmiset muuttavat maasta toiseen, avioliittoja solmitaan ja perintöä jaetaan, oli sitten nousukausi tai lama.

Laakso-Tammisto muistuttaa vielä, että tarvetta on myös erikoistuneille auktorisoiduille kääntäjille. Erityisen paljon tarvitaan lääketieteen alan laillisesti päteviä käännöksiä, kuten sairaskertomuksia ja kuolintodistuksia, mutta lisäksi tarvetta on esimerkiksi kaupallisen alan ja vero-oikeuden tuntijoille, perintöeksperteille ja teknisten tekstien auktorisoiduille kääntäjille.

Auktorisoituna kääntäjänä voi toimia, vaikka työskentely itsenäisenä yrittäjänä ei kiinnosta, sillä käännöstoimistot tarvitsevat jatkuvasti listoilleen auktorisoituja kääntäjiä. Suurin osa yksityishenkilöistä, jotka tarvitsevat laillisesti pätevää käännöstä, ottavat yhteyttä juuri käännöstoimistoon.

Auktorisoidun kääntäjän tutkinto

Auktorisoidun kääntäjän tutkinto järjestetään kerran vuodessa. Seuraava tutkinto järjestetään 10.11.2018 klo 9–17. Varsinainen ilmoittautuminen tutkintoon päättyy 31.8. klo 16.15. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisellä lomakkeella. Jälki-ilmoittautuminen tutkintoon on avoinna 5.–10.9. Tuolloin voi ilmoittautua vain varsinaisessa ilmoittautumisessa määräytyneisiin kielipareihin.

Tutkintoon kuuluu yleinen, kaikille yhteinen osa, jossa testataan kokelaan tietämystä auktorisoidun kääntäjän ammatinharjoittamiseen liittyvistä asioista, sekä kaksi käännöskoetta, joista toinen kuuluu aina lain ja hallinnon alaan ja toinen on valinnaisesti koulutuksen, lääketieteen, talouselämän tai tekniikan alalta.

Tutkintoon voi osallistua täysi-ikäinen henkilö, jolla on kotikunta Suomessa tai vakituinen asuinpaikka Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Edeltävää koulutusta ei vaadita, mutta henkilöllä tulee olla varsin vankka kielitaito molemmissa kieliparinsa kielissä. Tutkinnon käännöskokeissa saa käyttää apunaan digitaalisia aineistoja, kuten sanakirjoja, ja Internetin käyttö tiedonhakuun on sallittu.

Tutkinto suoritetaan joko kotimaisesta kielestä vieraaseen kieleen, kotimaisesta kielestä toiseen kotimaiseen kieleen tai vieraasta kielestä kotimaiseen kieleen. Kotimaisia kieliä ovat suomi, ruotsi, inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame. Yhdessä tutkintotilaisuudessa voi suorittaa vain yhden kieliparin kokeen. Tutkinnon suorittaminen antaa oikeuden toimia auktorisoituna kääntäjänä vain siinä suunnassa, jossa tutkinto on suoritettu, eli tutkinnon suomesta ruotsiin hyväksytysti suorittanut henkilö ei ole auktorisoitu kääntäjä suunnassa ruotsi-suomi.

Tutkintoon osallistuminen maksaa 420 euroa ja tutkinnon läpäisseeltä peritään lisäksi 105 euron maksu hänen hakiessaan Opetushallitukselta todistusta oikeudestaan toimia auktorisoituna kääntäjänä.

Vaikka tutkinnosta on kääntäjälle sekä kustannuksia että vaivaa, kannattaa tutkinnon suorittaminen, sillä se lisää tarjottujen työtehtävien määrää ja parantaa palkkiotasoa. Myös sellaiset asiakkaat, jotka eivät tarvitse laillisesti pätevää käännöstä, valitsevat usein auktorisoidun kääntäjän, sillä auktorisoidun kääntäjän nimikettä pidetään takeena hyvästä ammattitaidosta. Suomalaista auktorisoidun kääntäjän tutkintoa arvostetaan ja sen suorittaminen on pätevä osoitus hyvästä kielitaidosta niin lähtö- kuin kohdekielessäkin.

Tutkintoon kannattaa valmistautua huolellisesti

Opetushallituksen sivuilla on nähtävillä vanhan tutkintotehtävät. Niihin perehtymällä saa hyvän käsityksen tehtävien vaikeustasosta ja sisällöistä. Tehtäviä on hyvä tehdä harjoitusmielessä ja samalla etsiä ne elektroniset sanakirjat ja muut apuvälineet, joista itselle on eniten hyötyä tehtävien tekemisessä. Kokeeseen voi myös ottaa muistitikulla tai cd-levyllä mukaan esimerkiksi sanastoja. Jos tällaisia työssä tarvittavia sanastoja ei vielä ole, antaa tutkintoon valmistautuminen niiden laatimiseen hyvän syyn.

Vasta uudistetut auktorisoidun kääntäjän ohjeet löytyvät SKTL:n verkkosivuilta. Näistä ohjeista saa hyvän käsityksen auktorisoidun kääntäjän työstä sekä niistä vastuista ja velvollisuuksista, joihin auktorisoitu kääntäjä sitoutuu. Käytännönläheisiin ohjeisiin perehtyminen on myös hyvä tapa valmistautua tutkinnon monivalintaosioon, jossa testataan kokelaan tietämystä auktorisoidun kääntäjän ammattikäytänteistä.

Opetushallituksen verkkosivuilla kerrotaan, että monivalintaosion hyväksytysti suorittaminen edellyttää perehtymistä lakiin auktorisoiduista kääntäjistä (1231/2007) ja valtioneuvoston asetukseen auktorisoiduista kääntäjistä (1232/2007) sekä Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon perusteisiin 2012 (OPH määräys 22/011/2012) ja muihin alaan liittyviin asiakirjoihin.

Ennen tutkintoon osallistumista kannattaa perehtyä myös Opetushallituksen julkaisuun Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon historiaa ja nykypäivää. Se julkaistiin nykymuotoisen kokeen kymmenvuotispäivänä vuonna 2017 ja siitä saa hyvän kuvan kokeen luonteesta ja merkityksestä.

Auktorisoidun kääntäjän tutkinto on varsin vaativa, mistä kertoo esimerkiksi se, että vuonna 2017 kokeen läpäisi 16,9 % kokelaista. Tämän ei pidä kuitenkaan antaa lannistaa itseään, sillä tutkinnon läpäisee jokainen, joka suorittaa tehtävät riittävän virheettömästi. Mitään hylkäys- tai hyväksymisprosenttia ei ole ennalta määrätty.

Tämän vuoden tutkinnossa on nyt toista kertaa käytössä käännöstehtävien uudet arviointikriteerit. Myös arviointikriteereihin voi tutustua Opetushallituksen verkkosivuilla.

Arvioinnissa keskeistä on virheperusteisuus, mutta käännöksen hyväksymiseen vaikuttaa myös tehtävän vaativuus. Tutkinnon suorittaja saa arvioidut käännöstehtävät itselleen, sillä lakisääteisessä tutkinnossa on mahdollisuus tehdä hylätystä suorituksesta oikaisuvaatimus. Viime vuonna neljästä valituksesta kaksi meni läpi.

Vuonna 2018 aloittanut Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta on järjestyksessä 3. Sen puheenjohtajana toimii FT Gun-Viol Vik. Kaikki lautakunnan jäsenet löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta. 

Mikäli jokin kieli näkyy auktorisoitujen kieliparien luettelossa, mutta rekisteristä ei kuitenkaan löydy sen auktorisoitua kääntäjää, kannattaa olla yhteydessä Opetushallitukseen osoitteessa auktoris.lautakunta@oph.fi, sillä kaikki kääntäjät eivät halua nimeään rekisteriin, koska eivät halua tai voi ottaa vastaan toimeksiantoja. Seinä kertoo tilanteiden kuitenkin elävän. Yhtenä hänen tehtävänään on selvittää näitä asioita.

Terhi Seinä esittää lopuksi pyynnön, että auktorisoidun kääntäjät päivittäisivät yhteystietonsa Opetushallituksen rekisteriin. Hän myös toivoo, että viralliset kääntäjät harkitsisivat auktorisointia.  Hakemus tehdään sähköisellä lomakkeella. Auktorisoinnin hakeminen on heille maksutonta.

Auktorisoitu kääntäjä, ilmoitathan ajantasaiset tietosi myös SKTL:n kääntäjähakuun sähköpostilla osoitteeseen jasenasiat@sktl.fi.

Teksti: Hanna Pippuri

Kirjoittaja on liiton assistentti.