Uusi Sarave-verkosto pyrkii vaikuttamaan suomalaiseen kielikoulutuspolitiikkaan ja kieltenopetukseen

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto on vuodenvaihteesta 2023–2024 osallistunut uuteen Sarave-vaikuttajaverkostoon, jonka tavoitteena on vaikuttaa suomalaiseen kielikoulutuspolitiikkaan ja kieltenopetukseen sekä katkaista vieraiden kielten, erityisesti saksan, ranskan ja venäjän, opetuksen supistuminen peruskouluissa ja lukioissa.

Kielten opiskelun mahdollisuudet ovat vähentyneet

Suomalaisten työssään, opinnoissaan, arjessaan tai harrastuksissaan hyödyntämä kielitaito eli Suomen kielivaranto on osa tiedon huoltovarmuutta ja tulevaisuutta. "Opetushallituksen, ylioppilastutkintolautakunnan ja Tilastokeskuksen tilastot osoittavat, että saksan, ranskan ja venäjän opiskelu on vähentynyt radikaalisti viimeisen 20–30 vuoden aikana, minkä lisäksi toteutunut vieraiden kielten opetus jakautuu alueittain ja kunnittain epätasa-arvoisesti. Työelämästä eläköityy ikäluokkia, joiden edustajilla on laajempi kielitaito kuin työelämään tulevilla ikäluokilla”, kertoo saksan kielen professori Leena Kolehmainen Helsingin yliopistosta. Hän korostaa, että oppimisen vähentymisen syynä ovat koulutusrakenteet ja kielikoulutuspolitiikka, eivät yksilöt eli lapset ja nuoret.

Suomen etu ovat asiantuntijat, joilla on vahva kieli- ja kulttuuriosaaminen

Viime vuosina yhteiskuntien huoltovarmuus ja turvallisuus ovat nousseet esille myös kielelliseltä kannalta ja kokonaan uudella tavalla. Monipuolinen kieli- ja kulttuuriosaaminen on keskeinen osa yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä tiedon huoltovarmuutta. Suomelle on tärkeää, että koulutusjärjestelmämme pystyy vastaamaan näihin haasteisiin ja tuottamaan riittävän määrän ja monipuolisesti kielitaitoisia asiantuntijoita, jotka tuntevat käyttämänsä kielen lisäksi myös kieleen liittyvät kulttuurit läpikotaisin.

"Tällaisia asiantuntijoita ovat esimerkiksi ammattikääntäjät ja -tulkit, jotka pystyvät tuottamaan monikielisiä asiantuntijapalveluita ja monikielistä viestintää. Suomi tarvitsee heitä käytännössä yhteiskunnan joka sektorilla, olipa kyse sitten kirja- tai av-käännöksistä, yritys- tai terveysviestinnästä, vienninedistämisestä tai kulttuuripalveluista. Myös moni kaupunki ja kunta haluaa palvella asiakkaitaan monikielisesti ja luotettavasti. Luotettavan viestintäratkaisun toimijoita ovat kieli- ja viestintäalan ammattilaiset", muistuttaa SKTL:n puheenjohtaja Sanna Kokkonen. "Esimerkiksi monikielinen koronaviestintä oli hyvä esimerkki siitä, miten Suomessa oli tarpeen tavoittaa eri kieliryhmiä. Toivoisin, että Suomessa oltaisiin nyt hieman paremmin varautuneita vastaaviin tilanteisiin. Joskin varautuminen erilaisiin tilanteisiin vaatii myös kielellistä resurssia."

Kielivarannon heikentymiseen on reagoitava

Suomalaisen kielivarannon radikaaliin heikentymiseen tulisi reagoida Suomessa mahdollisimman nopeasti. Yhteiskunnan kielellisen huoltovarmuuden kannalta monipuolinen kielitaito, ja suomalaisten kielitaidon parantaminen ylipäätään, on keskeinen tekijä.

"Mediaympäristön moniäänisyyttä uhkaa myös kaventuminen, jos media-ammattilaiset eivät pysty hyödyntämään eri kielialueiden uutistarjontaa. Suomalaiset kielentutkijat edistävät kieliteknologian ja tekoälyn kehittämistä, jossa kieliasiantuntijuus on keskeistä", muistuttaa professori Kolehmainen.

Sarave-verkosto pyrkii vaikuttamaan tilanteeseen

Sarave-verkosto järjestää vaikuttajatapaamisia, keskustelutilaisuuksia ja osallistuu kieliaiheisiin liittyvään julkiseen keskusteluun. Verkoston tarkoituksena on nostaa esille kielten ja kielten ammattilaisten, kuten esimerkiksi kääntäjien ja tulkkien, roolia alalla kuin alalla, kuten tiedon huoltovarmuudessa, kansainvälisissä kumppanuuksissa, tietovarmuudessa sekä yhteiskunta- ja terveysturvallisuuden toteutumisessa kielellisen esteettömyyden osalta. Verkosto pyrkii myös tuomaan esille kielialan panostuksen monitieteiseen tutkimukseen ja sen tulevaisuuteen.

Mukana verkostossa ovat kaikki suomalaiset yliopistot, joissa koulutetaan saksan, ranskan ja venäjän kielen ja kulttuurin asiantuntijoita ja tutkitaan näitä kieliä ja niitä koskevaa viestintää, sekä lukuisia asiantuntijoita eri aloilta. 

Teksti: Jenni Kavén

Kirjoittaja on SKTL:n toiminnanjohtaja.