Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoOikeustulkit ja oikeudelliset kääntäjät koolla Ateenassa
21.10.2024
Konferenssi järjestettiin Akropolis-museossa, joka sijaitsee aivan Akropoliin kukkulan juurella. Loistava sijainti innoitti tutustumaan alueen historiaan ja lukuisiin nähtävyyksiin.
Kiinan kielen rekisteröidyt oikeustulkit Pei Geng ja Yuan Pei, viron kielen rekisteröity oikeustulkki Petteri Aarnos sekä tulkkijaoston puheenjohtaja ja SKTL:n EULITA-edustaja Pia Leppälä.
Lounas nautittiin omakustanteisesti viihtyisissä tunnelmissa.
   Vertaistukea ja kokemustenvaihtoa rautaisten ammattilaisten ja asialle omistautuneiden järjestöjen kesken. Kreikan PEEMPIP-järjestö isännöi tämänvuotista EULITA-konferenssia otsikolla ”Training the modern legal interpreter and translator”. Kokoontumista oli kaavailtu Ateenaan jo keväälle 2020, mutta koronan vuoksi suunnitelma lykkääntyi. Onneksi tarvittavat järjestelyt saatiin hoidettua ja EULITA-väki pääsi kokoontumaan Akropolis-museon upeissa tiloissa 19.–20.4.2024. Teema oli osuva, sillä monissa Euroopan maissa on tavalla tai toisella oikeusalan töihin sertifioituja tulkkeja ja kääntäjiä, mutta siinä on suurta vaihtelua, löytääkö työ osaavat tekijät vai ohjautuvatko työt kilpailutusten, rakenteellisten muutosten ja muiden mullistusten myötä tekijöille, joilla ei ole ammatillista pätevyyttä. Oli mielenkiintoista päästä kuulemaan eri maiden järjestelmistä, koulutuksista ja – harmillisen usein – myös pakon edessä kehitetyistä järjestelyistä ammattitulkkien ja -kääntäjien työn mahdollistamiseksi. Varoittavien esimerkkien lisäksi saimme onneksi kuulla myös toimivista ratkaisuista. Kaikki konferenssin sisältö ei ikävä kyllä mahdu yhteen artikkeliin, mutta esittelen pieniä makupaloja matkan varrelta. Viranomaisten luovuus kukkii, järjestöille yhä suurempia vastuitaIrlannissa koulutetaan oikeudellisia kääntäjiä ja konferenssitulkkeja, mutta oikeustulkkikoulutusta ei ole. Irlannin julkisista hankinnoista vastaava virasto on löytänyt jonkinlaisen ratkaisun asiaan: viime vuodesta lähtien se on testannut oikeustulkeiksi rekrytoitavia henkilöitä EF Standard English Testin avulla! Verkossa suoritettava ilmainen testi arvioi passiivista englannin kielen taitoa. Lisäksi rekrytoitaville tehdään 20 minuutin puhelinhaastattelu. Mary Phelanin esittelemä tutkimus osoitti sen, minkä kieliasiantuntija voi arvata: tulkkauksen laatu kärsii, kun tulkkeina käytetään muita kuin tarvittavan koulutuksen saaneita henkilöitä. Esimerkkitapauksessa ranskaa ja englantia taitava maataloustieteen tohtori oli tulkannut sukupuolielinten silpomista käsittelevää oikeusjuttua, heikoin tuloksin. Käännöksissä Irlannin viranomaiset ovat alkaneet vaatia, että käännökset leimataan, vaikka maassa ei ole auktorisoidun kääntäjän järjestelmää. Tämän vuoksi Irlannin ATII-järjestö alkoi järjestää omaa sertifiointiaan, jolla voi osoittaa ammatillisen pätevyytensä. Tanskan Translatørforeningen on päätynyt vastaavaan ratkaisuun reaktiona siihen, että valtiollinen kääntäjien ja tulkkien sertifiointi äkillisesti lopetettiin vuonna 2016. Tšekin oikeudellisten kääntäjien ja oikeustulkkien järjestö KST ČR on julkaissut perusteellisen oppaan tulkin käytöstä oikeudessa. Lisäksi syksyllä 2023 järjestettiin viikon intensiivikurssi tuomareille tulkin käytöstä. Palaute on ollut hyvää ja suunnitteilla onkin toinen vastaava tuomareille suunnattu koulutus. Korkeimman hallinto-oikeuden tuomari oli niin kiitollinen KST ČR:n tekemästä työstä, että lähetti järjestölle varta vasten kiitoskirjeen. Tšekin järjestelmässä hämmentävää on se, että poliisissa on omat kääntäjät, jotka ovat koulutukseltaan poliiseja – heillä ei ole lainkaan kääntäjänkoulutusta. Kyseiset poliisit hoitavat kuulemma kaikki sisäiset käännökset poliisissa. Tuomioistuimiin toimitettavat tekstit tulee kuitenkin käännättää auktorisoiduilla kääntäjillä – onneksi.
Korkeakoulut vauhdissaWienin yliopistossa voi opiskella konferenssitulkkauksen maisteritutkinnon. Vuodesta 2016 lähtien Wienin yliopistossa on tarjottu avoimen yliopiston tapaan toteutettavaa oikeustulkkauksen täydennyskoulutusta. Koulutus on maksullinen ja laajuudeltaan 60 ECTS-pistettä. Tällä hetkellä kieliä on viisi: albania, arabia, dari/farsi, turkki ja ukraina. Aluksi kouluttajina käytettiin kielen ja kulttuurin asiantuntijoita, koska tulkkeja tai juristeja ei ollut saatavilla kouluttajiksi. Vähitellen tutkinnon suorittaneiden joukosta on saatu kouluttajia täydennyskoulutukseen – nyt ohjelmasta on valmistunut jo noin 150 tulkkia. Seuraavaksi Wienin yliopistoon on tulossa asianajajille suunnattu tulkkauksen ja kääntämisen maisteriohjelma kieliparissa saksa–englanti (120 ECTS-pistettä). Norjan kauppakorkeakoulu (Norges Handelshøyskole) Bergenissä puolestaan alkoi järjestää auktorisoidun kääntäjän tutkintoon valmistavaa etäkoulutusta, sillä tutkintoa on pidetty vaikeana suorittaa kylmiltään. Kyseessä on laillisen kääntämisen maisterikurssi (15 ECTS-pistettä), jonka voi suorittaa työn ohessa.
Kääntäjien ja tulkkien yhdistys täydennyskouluttajanaSloveniassa on säädetty lailla, että oikeustulkkien tulee viiden vuoden välein osoittaa osallistuneensa täydennyskoulutukseen säilyttääkseen auktorisointinsa. Koska alan täydennyskoulutusta ei juurikaan ole saatavilla, Slovenian kääntäjien ja tulkkien yhdistys DPTS otti härkää sarvista ja alkoi itse järjestää tarvittavaa täydennyskoulutusta. Yhdistys järjestää vuosittain noin 12 seminaaria, joista suunnilleen puolet on lähiseminaareja ja puolet etätilaisuuksia. Yhdistyksen jäsenet voivat itse ehdottaa ajankohtaisia aiheita. Seminaareja järjestetään sekä kielikohtaisina että alakohtaisina, aiheesta ja tarpeesta riippuen. Osallistumaan pääsevät myös muut kuin yhdistyksen jäsenet. Koulutukset kuitenkin maksavat 25 euroa jäseniltä ja 50 euroa ei-jäseniltä. Jäsenmaksu puolestaan on 50 euroa, joten jäseneksi liittyminen muodostuu taloudellisesti kannattavaksi jo toisen koulutuksen kohdalla. Yhdistyksen hallituksen jäsenet kouluttavat itse osaamisalueistaan. Lisäksi yhdistyksellä on hyvät yhteydet yliopiston oikeustieteen laitokseen, joten yhdistys saa paljon kouluttajia myös sieltä.
Konekääntäminen ja tekoälyLopputulemana kääntämisen osalta oli, että konekääntäminen on tullut jäädäkseen ja meidän tulee oppia hyödyntämään sitä järkevästi. On ratkaisevan tärkeää pitää yllä alan osaamista, sillä varmaa on, että käännöspuolellakin ihmistä tullaan tarvitsemaan myös jatkossa. Aiemman osaamisen lisäksi tarvitsemme ammattitaitoisia ihmisiä valvomaan ja tarkistamaan koneiden ja tekoälyn avulla laadittuja tuotoksia. Oikeudellisessa kääntämisessä keskiöön nousivatkin vastuukysymykset: joku on aina vastuussa tehdystä käännöksestä, ja lopullinen vastuu on aina inhimillisellä taholla. Vastuuasiat on syytä määritellä, tarkistaa ja sopia eri ohjelmistoja ja sovelluksia käytettäessä. Yhteistyö alan järjestöjen, oppilaitosten ja oikeusviranomaisten välillä näyttää olevan avain laadukkaan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen toteutumiseen. Voisimmeko yhdessä pyrkiä edistämään tällaista yhteistoimintaa myös Suomessa?
Teksti ja kuvat: Pia Leppälä Kirjoittaja on tulkkijaoston puheenjohtaja ja SKTL:n EULITA-edustaja.
Osallistujan näkökulmaVaikka oikeustulkkauksen ja -kääntämisen sopimusehdoissa, työoloissa ja koulutuksessa on meilläkin kosolti kehittämisen varaa, niin alan kansainvälisiin tapahtumiin osallistuminen auttaa suhteuttamaan tilannetta suureen kuvaan. Oikeustulkkauksen tarpeen voimakas kasvu on johtanut villeihin käytäntöihin ja markkinoihin, ja yllättävän monessa maassa ilmansuuntaan katsomatta oikeustulkit tuntuvat olevan lainsuojattomampia kuin tulkattavansa. Osaavia tekijöitä on ymmärrettävästi hankala saada alalle, kun palkkiot pitkistä päivistä ja vaativasta työstä lasketaan kolikoissa. Kylmäävintä kuultavaa oli Tšekin edustajien kertomus heidän sisäministeriönsä suunnitelmista siirtyä käyttämään ”sertifioituja teknisiä laitteita” sekä kääntämisessä että – mikä uskomattominta – myös oikeustulkkauksessa, jolloin kääntäjistä ja tulkeista voitaisiin turhina kuluerinä luopua. Tekoälyn tosiasialliset hyödyntämismahdollisuudet eivät lähitulevaisuudessa varmasti ole aivan niin korkealentoisia kuin budjettiriihissä toivotaan; ajankohtaisesta aiheesta kuultiin myös monia realistisia ja erittäin kiinnostavia puheenvuoroja. Mainitsematta ei voi jättää myöskään itse kokouspaikkaa – missä olisikaan ylevämpää käydä ammentamassa tietoa alan uusista tuulista kuin Akropoliin juurella, länsimaisen sivistyksen kehdossa.
Teksti: Petteri Aarnos Kirjoittaja on viron kielen rekisteröity oikeustulkki ja auktorisoitu kääntäjä.
|