Palveluiden ketjuttaminen voi vaarantaa oikeusturvan

HS käynnisti 5.7. keskustelun siivouspalveluiden kilpailuttamisen ongelmista, ja sen jälkeen on tuotu esiin vastaavia ongelmia muillakin aloilla. Syystäkin on keskitytty työntekijöiden oikeuksien polkemiseen, mutta on myös aihetta huomata, että vastuuton kilpailutus ja ketjutus voi vaarantaa myös asiakkaiden oikeusturvan, kun on kyse yhteiskunnallisista palveluista ja niiden tukitoimista.

Viranomaisten toimintaa ohjaaviin hyvän hallinnon periaatteisiin kuuluu mm. asiakkaan oikeus tulla kuulluksi ja saada perusteltu päätös. Jos viranomaisella ja asiakkaalla ei ole yhteistä kieltä, tarvitaan kääntäjää tai tulkkia. Tällöin viranomaistyön laatuun vaikuttaa myös heidän ammattitaitonsa.

Julkisen sektorin tulkkaus- ja käännöspalvelut koskevat valtaosin yhteiskunnassa kielellisesti heikossa asemassa olevia, ja monet tulkit ja kääntäjät ovat itsekin maahanmuuttajataustaisia. Julkishallinnon käännös- ja tulkkauspalveluita on kilpailutettu jo vuosien ajan, ja niiden yksikköhinnat ovat laskeneet laskemistaan. Kaikilla ketjuuntuneilla aloilla kilpailutus iskee kovimmin ketjun viimeisiin lenkkeihin, siis tässä tapauksessa varsinaisen käännös- tai tulkkaustyön tekeviin. Kun hinnat laskevat, pätevimmät ja kokeneimmat kääntäjät ja tulkit hakeutuvat väistämättä parempipalkkaisiin tehtäviin, jolloin vaativaa asiantuntijatyötä teetetään lopulta monesti vain satunnaisilla jonkin verran eri kieliä osaavilla ihmisillä.

Jos ei kilpailutuksissa huolehdita siitä, että viranomaisasioiden hoidossa käytetään osaavia, koulutettuja ammattikääntäjiä ja -tulkkeja, vaarannetaan niin virkamiestyön lopullinen laatu kuin halpatyövoimana käytettävien ihmisten sekä asiaansa viranomaisten kanssa hoitavien yksilöidenkin oikeusturva.

Sirpa Alkunen, SKTL:n hallituksen puheenjohtaja
Pia von Essen, SKTL:n hallituksen jäsen, kääntäjä ja tulkki
Kristiina Antinjuntti, SKTL:n toiminnanjohtaja