Suomentaja Sirkka-Liisa Sjöblomille ja viidelle muulle kirjallisuuden tekijälle WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnot

Sirkka-Liisa Sjöblom – kuva Tuija Sorsa

Suomentaja Sirkka-Liisa Sjöblom, kirjailija, suomentaja ja kriitikko Salla Simukka, tietokirjailija ja kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio, runoilija, tietokirjailija ja kustantaja Tommi Parkko, kirjailija ja kriitikko Jani Saxell ja kirjailija Anja Snellman saivat vuoden 2021 Werner Söderström Osakeyhtiön kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnot. Palkinnot ovat arvoltaan 10 000 euroa ja ne jaetaan vuosittain tunnustukseksi merkittävästä tuotannosta ja elämäntyöstä.

Lue uutinen kokonaisuudessaan WSOY:n kirjallisuussäätiön sivuilla.

Palkintotiedotteessa kerrotaan Sjöblomista seuraavaa:

Sirkka-Liisa Sjöblom on käyttänyt itsestään nimitystä ”Sadan murhan nainen”. Hän on antanut suomalaisen äänen sellaisille suosituille dekkarisarjoille kuin Cilla ja Rolf Börjlindin Nousuvesi-dekkarit, Maria Adolfssonin Doggerland, Anna Janssonin Maria Wern -dekkarit ja Viveca Stenin Sandhamnin murhat. Englannistakin paljon suomentaneen Sjöblomin tuotantoon kuuluu lisäksi romanttista viihdettä, tietokirjoja ja lastenkirjoja, tuoreimpana lasten rakastamat uudet Pekka Töpöhäntä -kirjat.

Sjöblomia voi kääntäjänä luonnehtia sanomalla, että hän arvostaa jokaista lukijaansa. Hän käy hellittämättä selvittämään kirjan hankaluuksia, olipa kyse lainopillisista kiemuroista, lääkkeiden koostumuksesta tai hänelle tuntemattomien pelien säännöistä. Käännösten suomen kieli on virheetöntä ja sujuvaa, vaikka alkuperäisteoksen kielioppi joskus onnahtaisikin. Lisäksi hän luo käännöstä, johon lukijan on suorastaan pakko eläytyä – silloinkin, kun nykydekkarissa kuvataan sellaista, mihin ei aina tahtoisi eläytyä.

Yksi Sjöbomin viime aikojen suomennostöistä on Susanna Alakosken naishistoriaa ja Suomen tekstiiliteollisuudenkin historiaa kuvaavan Pumpulienkeli-sarja, jonka nimiosa ilmestyi tämän vuoden keväällä. Sjöblom todella paljasti kyntensä ja monitaitoisuutensa suomentajana. Hän vietti päiväkausia kirjastossa tutkimassa Vaasan puuvillatehtaan vanhoja henkilökuntalehtiä, selvitti valtaisan määrän käytöstä poistunutta tehdassanastoa, löysi Alakosken kirjaansa piilottamat ruotsinkieliset Kalevala-sitaatit, ripautti dialogiin harkitun cocktailin Etelä-Pohjanmaan murretta ja saa paikoin lukijansa kyynelehtimään.