Tulkkausalan järjestöt esittivät opetusministeri Anderssonille tulkin ammatin sääntelyä

Käännös- ja tulkkausalan järjestöt Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry ja Kieliasiantuntijat ry keskustelivat tänään 10.2. opetusministeri Li Anderssonin kanssa tulkkien ammatin sääntelystä. Tapaamisen tavoitteena oli kiinnittää huomiota asioimistulkin ammatin sääntelemättömyyteen ja siihen, että tulkkimarkkinoilla työskentelee paljon sekä päteviä ammattitulkkeja että epäpäteviä toimijoita. Lainsäädännössä ei määritellä asioimistulkin pätevyydestä käytännössä mitään: tulkkausta hoitavalta henkilöltä edellytetään vain “riittävä pätevyys tehtävään nähden”, eikä erityistä ammattipätevyyttä.  

“Tilanteeseen on saatava muutos, sillä tulkkausta tarvitaan sellaisilla elämän alueilla, jotka liittyvät esimerkiksi ihmisen perusoikeuksiin ja terveyteen. Lainsäädännön pitäisi velvoittaa viranomaisia käyttämään tulkkaustoimeksiannoissa ammattitulkkeja, jotta viranomaisen palvelu toteutuisi tarkoituksenmukaisella tavalla. Taitamaton tulkki voi pahimmillaan vaarantaa tulkkaustilanteen osapuolien oikeusturvan tai jopa potilasturvallisuuden”, sanoo Kieliasiantuntijat ry:n toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik. 

“Kattavampi koulutettujen tulkkien järjestelmä tarjoaisi välineen tulkkauksen laadun kehittämiseen”, sanoo SKTL:n va. toiminnanjohtaja Jenni Kavén. “Koulutusta olisi hyvä tarjota myös tulkkeja käyttäville julkishallinnon toimijoille, sillä tulkkauksen laatua voidaan lisätä antamalla tulkin käyttäjille ja tilaajille tietoa tulkkauksen erityispiirteistä. Suomessa on useita tulkkausalan tutkintoja. Alan koulutus on laadukasta ja tutkinnon suorittaneita tulkkeja on saatavilla useissa kielissä. Tämä osaaminen tulisi saada entistä paremmin yhteiskunnan käyttöön. Riittävät resurssit tulkkien saatavuuden varmistamiseksi on myös taattava.” 

Järjestöt esittivät opetus- ja kulttuuriministeriölle työryhmän perustamista, jonka tehtävänä olisi selvittää, mikä on tarkoituksenmukainen tapa säännellä sitä, millä pätevyydellä tulkkina voidaan toimia etenkin viranomaisasioissa. Suomessa on jo oikeustulkkirekisteri, mutta se ei kata kaikkia tulkkeja. Lisäksi osana selvitystä tulisi kartoittaa lainsäädännön päivitystarpeet. Selvityksen tarkoituksena olisi myös tarkastella, voitaisiinko viranomaisia velvoittaa Suomessa paremmin koulutettujen ammattitulkkien käyttöön. Lisäksi järjestöt kiinnittivät ministerin huomion siihen, että tulkkien koulutukseen olisi jatkossa kohdennettava nykyistä enemmän resursseja.  

Opetusministeri Andersson piti järjestöjen esitystä tärkeänä

Järjestöt pyysivät, että opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyy valmisteleviin toimiin tekemänsä selvitystyön perusteella. Lisäksi ministeriön tulisi järjestöjen mielestä lisätä määrärahoja tulkkien koulutukseen ja kohtuullistaa tulkkien ja kääntäjien rekisterimaksujen suuruutta. Nykyisellään rekisterimaksut ovat moninkertaiset verrattuna muiden ammattiryhmien vastaaviin rekisterimaksuihin.  

Opetusministeri Andersson piti järjestöjen esitystä tärkeänä ja perusteltuna ja aikoo viedä asian virkakunnan kanssa keskusteltavaksi. Ministeri toivoi myös, että keskustelua aiheesta jatketaan. Kieliasiantuntijat ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto tarjosivat osaamisensa ministeriön käyttöön. 

Tulkin ammatti on asiantuntija-ammatti ja ammattimainen tulkkaus edistää yhdenvertaisuutta ja yhteiskunnan palveluiden saavutettavuutta. Tulkkeja tarvitaan elämän alueilla, jotka liittyvät esimerkiksi ihmisen perusoikeuksiin ja terveyteen, kuten viranomaisten kanssa asiointiin terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Tulkki mahdollista kommunikoinnin kun yhteistä kieltä ei ole. Sillä on suuri merkitys, kuka hoitaa päivittäisen viranomaistyössä tarvittavan tulkkauksen. 

Lisätiedot: 

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL 

Jenni Kavén, va. toiminnanjohtaja 

jenni.kaven@sktl.fi 

Puh. 044 3445 205 

www.sktl.fi 

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto on noin 1800 kääntäjää ja tulkkia edustava aatteellinen yhdistys.