Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoKielialan toimijat: Suomi tarvitsee tulkkilain
16.2.2023
 Yhteensä 20 ammattiliittoa, etujärjestöä, oppilaitosta ja kielialan yritystä vaativat, että Suomeen säädetään tulkkilaki julkishallinnossa tarvittavan tulkkauksen laadun varmistamiseksi. Aloitteen takana ovat tulkkausalan järjestöt Kieliasiantuntijat, Suomen kielipalveluyritykset sekä Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Nykyinen tilanne, jossa kuka tahansa henkilö voi toimia tulkkina esimerkiksi lääkärikäynneillä on kestämätön. Räikeimmissä tapauksissa lasta on käytetty vanhempiensa tulkkina. Yhteisessä julkilausumassa vaaditaan myös, että tulkkausten laatua valvotaan järjestelmällisesti. “Ammattitaidoton tulkkaus saattaa vaarantaa julkishallinnon asiakkaan, viranomaisen ja ammattihenkilön oikeusturvan ja pahimmassa tapauksessa asettaa yksilön hengenvaaraan”, sanoo Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton toiminnanjohtaja Jenni Kavén. Julkilausuman allekirjoittajat toivovat, että tulkkausta julkishallinnossa säätelevä lakihanke sisällytetään seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan. Julkilausuma on luettavissa kokonaisuudessaan alla.
Lisätietoja antavat:
Julkilausuma Suomi tarvitsee tulkkilainTällä hetkellä Suomessa kuka tahansa voi toimia tulkkina julkishallinnossa. Tämä on johtanut ihmisten potilasturvallisuuden ja oikeusturvan vaarantumiseen. Me allekirjoittaneet vaadimme, että tulkkauksen laatu varmistetaan kaikessa julkishallinnon asioinnissa, ja että Suomessa tällaisesta tulkkauksesta säädetään lailla. Tulkkeja tarvitaan julkishallinnossa monissa tilanteissa, jotka liittyvät ihmisten terveyteen ja perusoikeuksiin. Tulkkauksen tilanne julkishallinnossa on vakava. Tulkin ammattinimikettä ei ole suojattu, ja alan sääntely on riittämätöntä. Alalla toimii koulutettuja ammattitulkkeja, mutta myös paljon kouluttamattomia tulkkeina käytettäviä henkilöitä. Ongelmat tulkkauksessa voivat pitkittää viranomaisprosesseja, aiheuttaa hoitovirheitä ja väärin perustein tehtyjä viranomaispäätöksiä, johtaa yhteiskunnalle ylimääräisiin kustannuksiin, vaarantaa sekä julkishallinnon asiakkaan että viranomaisen tai ammattihenkilön oikeusturvan ja pahimmassa tapauksessa asettaa yksilön hengenvaaraan. Räikeimmissä tapauksissa lapsi on joutunut vanhempiensa tulkiksi tai asenteellinen tai jäävi tulkki on vääristänyt viestintää kunniaväkivaltatapauksissa. Tulkkauspalvelujen julkisissa hankinnoissa hinta on jo vuosia ollut ratkaisevassa asemassa. Tarjouskilpailuissa ei aina ole asetettu laatukriteereitä tai ne ovat olleet helposti kierrettävissä. Hankinnoissa ei aina vaadita koulutettujen ammattitulkkien käyttämistä, eikä nykyinen oikeustulkkirekisteri takaa ammattitulkkien käyttöä edes kaikissa tilanteissa, jossa sille olisi tarvetta. Julkishallinnolle toimitettavien tulkkauspalvelujen laatua ei myöskään järjestelmällisesti valvota. Suomi tarvitsee lainsäädännön, jossa säädetään tulkkauksesta julkishallinnossa. Tulkkilakiin ehdotetaan otettavaksi ainakin seuraavat säännökset:
Norjassa tulkkien käyttöä julkisissa palveluissa sääntelee 2022 voimaan astunut tulkkilaki, joka muun muassa velvoittaa viranomaisia käyttämään kansalliseen tulkkirekisteriin merkittyjä tulkkeja. Ruotsissa valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen auktorisoi tulkkeja ja ylläpitää koulutettujen tulkkien rekisteriä. Tulkkausalan sääntely ja valvonta sujuvoittavat julkishallinnon palveluita ja säästävät kustannuksia. Ammattitaitoiset tulkkauspalvelut varmistavat sekä julkishallinnon henkilökunnan että asiakkaiden turvallisuuden ja oikeusturvan.
Helsingissä, 16.2.2023
|