Vuoden 2014 Mikael Agricola ja J.A. Hollo -palkintojen voittajat julkistettu
9.4.2014
Mikael Agricola -palkinto meni tänä vuonna Ilona Nykyrille ja J. A. Hollon palkinto Jaana Kapari-Jatalle. SKTL onnittelee voittajia ja heidän kustantamojaan. Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Vuonna 2014 palkinto myönnetään Ilona Nykyrille Hans Falladan romaanista Yksin Berliinissä (Gummerus). Falladan suurteos on harvinaisen tarkka aikalaiskuvaus työväenluokkaisten ihmisten omatoimisesta vastarinnasta natsi-Saksan ajan Berliinissä. Teoksen lyhyempi versio on suomennettu vuonna 1949, mutta Nykyrin suomennos tuo klassikon hienolla tavalla osaksi aikaamme. Hänen käännöksensä tekee oikeutta Falladan romaanin kaikille tasoille perusteellisesta detaljikuvauksesta imaisevaan tunnelmaan. Erityiskiitoksen Nykyri ansaitsee luontevasta dialogista. Berliinin katujen ajoittain karkeakin kieli soi suomeksi elävänä ja voimallisena. Pseudonyymia Hans Fallada käyttänyt Rudolf Ditzen (1893–1947) kirjoitti viimeiseksi jääneen teoksensa vain kuukaudessa amfetamiinin ja alkoholin avittamana. Nykyrin huolellinen suomennostyö lienee vienyt aikaa huomattavasti enemmän, mutta kirjailijan työlle ei voisi parempaa tulkkia kuvitella. Ilona Nykyri on kääntänyt saksalaista kauno- ja tietokirjallisuutta noin viidentoista vuoden ajan. Aiempia merkittäviä suomennoksia ovat esimerkiksi Thomas Mannin Buddenbrookit ja vuoden 2013 Agricola-ehdokkaanakin ollut Robert Walserin Kävelyretki ja muita kertomuksia. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto jakaa Mikael Agricola -palkinnon yhteistyössä Suomen Kirjasäätiön kanssa. Palkinto on perustettu Mikael Agricolan muistovuonna 1957. Siihen kuuluu kunniakirja ja rahapalkinto, jonka määrä on 10 000 euroa. Kiertopalkintona kulkee Ben Renvallin veistos Talonpoika. Palkintoraadissa olivat tänä vuonna Anna Helle, Tapani Kärkkäinen, Anu Partanen ja Vesa Rantama. J. A. Hollon palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena edellisen vuoden erityisen korkeatasoisesta tietokirjasuomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä. Vuoden 2014 palkinto myönnetään Jaana Kapari-Jatalle Virginia Woolfin teoksesta Kiitäjän kuolema ja muita esseitä (Teos). Virginia Woolf (1882−1941) julkaisi kaunokirjallisten teosten lisäksi satoja lehtiartikkeleita, kirjallisuusarvosteluja ja esseitä. Woolf onkin viime vuosisadan merkittävimpiä esseistejä, ja Kapari-Jatan valikoima ja suomentama kokoelma on tervetullut katsaus hänen tuotantoonsa. Esseet ovat tieto- ja kaunokirjallisuuden rajat ylittävä kirjallisuudenlaji, mutta samalla jonkinlainen väliinputoaja etenkin palkintoja jaettaessa. Kuitenkin esseistiikassa yhdistyvät parhaimmillaan sekä tyylillinen loisto että tiedollinen ja tulkinnallinen sisältö. Ja kuten Woolf itse sanoo: "Esseessä ei ole tilaa kirjallisuuden epäpuhtauksille. Keinolla tai toisella, työllä ja vaivalla tai luonnon lahjana tahi näitä yhdistelemällä esseestä on tehtävä puhdas − puhdas kuin vesi tai puhdas kuin viini, mutta puhdas tylsyydestä, elottomuudesta ja asiaankuulumattomuudesta." Kapari-Jatta onnistuu erinomaisesti noudattamaan Woolfin teesiä. Suomennos on eloisa ja tarkkaan mietitty; sen kieli joustaa ja soi, mutta samaan aikaan kirjailijan monimutkaistakin ajatuskulkua on helppo seurata. Kokoelman esseet painottuvat kirjallisuusanalyysiin ja kirjallisuushistoriaan, mikä tuo ne myös tietokirjallisuuden piiriin. Kapari-Jatan oivaltava, luonteva ja huolellisesti viimeistelty suomennos välittää meille paitsi kirjailijan tulkinnat, myös hänen pisteliään huumorinsa ja rakkautensa lukemiseen. Jaana Kapari-Jatta on suomentanut kaikille tuttujen Harry Potter -kirjojen lisäksi myös Roald Dahlin, Edgar Allan Poen ja Oscar Wilden tuotantoa. Kapari-Jatalle on myönnetty muun muassa kansainvälisen kääntäjäjärjestön FIT:n Astrid Lindgren -palkinto. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto jakaa J. A. Hollon palkinnon yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa. Palkinto on perustettu vuonna 1991 ja 10 000 euron suuruinen. Tänä vuonna palkintoraadissa olivat Heikki Eskelinen, Heikki Kastemaa, Anne Mäntynen, Jouni Tossavainen ja Natasha Vilokkinen.
|