SKTL:n jouluterveiset sivistysvaliokunnalle

SKTL:n puheenjohtaja Sirpa Alkunen ja toiminnanjohtaja Jenni Kavén välittivät liiton jouluterveiset sivistysvaliokunnan kokouksessa eduskunnassa 5.12.

SKTL:n puheenjohtaja Sirpa Alkunen ja toiminnanjohtaja Jenni Kavén välittivät liiton jouluterveiset sivistysvaliokunnan kokouksessa eduskunnassa 5.12.

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto tapasi sivistysvaliokuntaa eduskunnassa 5. joulukuuta ja kiitti sivistysvaliokunnan jäseniä kuluneesta vuodesta, e-kirjoista ja e-äänikirjalainoista maksettavan korvauksen saattamisesta osaksi lainsäädäntöä, sekä edelleen jatkuvasta työstä käännöskirjallisuuden ja kääntäjien hyväksi.

Liitto lahjoitti sivistysvaliokunnan jäsenille loppuvuoden lukemiseksi palkittua käännöskirjallisuutta Mohamed Mbougar Sarrin teoksen Miesten syvimmät salaisuudet (Gummerus) muodossa. Marja Luoma ja Sampsa Peltonen ovat kääntäneet teoksen yhdessä ”nelikätisesti” ranskasta suomeksi. He saivat suomennoksesta vuoden 2023 Mikael Agricola -käännöspalkinnon. 

Puheenvuorossaan liiton puheenjohtaja, suomentaja Sirpa Alkunen esitti huolensa vähälevikkisen kirjallisuuden tuen poistamisesta valtion talousarviosta ja kirjojen arvonlisäveron nostamisesta. Näillä toimilla tulee liiton arvion mukaan olemaan vaikutusta kirjojen saatavuuteen ja myyntilukuihin tai jopa kustannuspäätöksiin ja siten myös välillisesti kääntäjien töihin. Myös sivistysvaliokunnalle lahjoitettu teos löytyy vähälevikkisen kirjallisuuden hankintalistalta.

Huolta Suomen kääntäjien ja tulkkien liitolle aiheuttaa myös, jos mahdollinen uusi lainauskorvausten saajaryhmä, äänikirjalukijat, tullaan lisäämään lakiin, mikäli sen myötä kirjailijoiden ja kääntäjien lainauskorvausosuus pienenee. Lainauskorvaukset muodostavat keskimäärin kolmasosan kirjallisuuden kääntäjien vuosituloista.

”Pienellä kielialueella ei kerta kaikkiaan ole varaa laiminlyödä sivistystään. Käännöskirjallisuus, kuten kaikki kirjallisuus, tarjoaa lukijoille arjessa tarpeellisten elämysten lisäksi laajempaa ymmärrystä maailmasta ja yhteiskunnasta, ja kuten tässä joukossa varmasti hyvin ymmärretään, lukutaito on myös tärkeä keino edistää demokratiaa. Pitäkäämme siis yhdessä, monikätisesti ja moniäänisesti huolta rikkaasta käännöskirjallisuudesta osana Suomen kulttuuria. Kirjallisuudesta ei saa tulla kurjallisuutta”, Alkunen totesi.