Tulkit kaipaavat ammattinsa sääntelyä lain tasolla

80 % tulkeista on sitä mieltä, että lainsäädännössä pitäisi määritellä nykyistä tarkemmin tulkkien ammattipätevyys. Tämä kävi ilmi vuoden alussa toteutetusta kyselystä, jolla kartoitettiin tulkkien ajatuksia siitä, tulisiko lainsäädännössä määritellä nykyistä tarkemmin, millainen pätevyys julkishallinnossa toimivalta tulkilta vaaditaan. Myönteisemmin asiaan suhtautuvat jo koulutetut tulkit (87 %), mutta puolet niistäkin tulkeista, joilla ei alan koulutusta ole, toivovat tarkempaa ammattipätevyyden sääntelyä.

Kysely oli kohdistettu Suomessa toimiville puhuttujen kielten tulkeille, viittomakielen tulkeille, puhevammaisten tulkeille ja kirjoitustulkeille.

Tällä hetkellä lainsäädäntö ei määrittele tulkkina toimivan ammattipätevyyttä, vaan tehtävässä voi toimia kuka tahansa missä tahansa. Tulkkien näkemyksen mukaan nykyinen ylimalkainen pätevyyden määrittely on heikentänyt tulkin ammatin arvostusta ja on jo johtanut koulutettujen tulkkien siirtymiseen pois tulkin ammatista. Tulkin ammattiroolia ei tunneta eikä sen merkitystä ymmärretä viestintätilanteissa.

43 % tulkeista on havainnut, että viranomainen tai muu julkishallinnon edustaja, kuten poliisi, TE-toimiston virkailija tai lääkäri, on käyttänyt asiakkaansa omaista (esimerkiksi sukulaista tai lasta) tulkkina ammattitulkin sijaan. Tällöin on vaarana se, että tulkkina toimivan kielitaito ja asiaosaaminen ei riitä tai viestintätilanteen eri osapuolien oikeusturva tai potilasturvallisuus vaarantuu. Lasta tulkkina käytettäessä rikotaan lapsen oikeuksia.

30 % kyselyyn vastanneista puhuttujen kielten tulkeista ja peräti 39 % oikeustulkeista on ollut tulkkina tilanteessa, jossa jotakin asiaa käsitellään uudestaan sen vuoksi, että asian jossakin käsittelyvaiheessa tulkkauksessa on ollut puutteita. Puutteet ovat voineet tarkoittaa esimerkiksi epäselvää tai virheellistä tulkkausta tai käännöstä.

Sääntely edistäisi tulkkauspalvelun laatua

Tulkit toivovat ammattipätevyyden tarkempaa määrittelyä ammatillisen asemansa ja eettisen toiminnan varmistamiseksi. Sääntely parantaisi yleisesti tulkkien ammattitaidon tasoa ja ylläpitämistä ja johtaisi tulkkauksen laadun paranemiseen. Ammattipätevyyden määrittely lain tasolla johtaisi todennäköisesti yhdenmukaisempaan ja luotettavampaan tulkkauspalveluun, mikä parantaisi asiakkaiden ja toimeksiantajien oikeuksia ja säästäisi julkishallinnon resursseja.

Kyselyyn vastanneiden mielestä ammattipätevyyden määrittely pitäisi pohjata pääasiassa koulutukseen. Huolta kuitenkin aiheuttaa se, ettei kaikissa kielissä ole mahdollista hankkia koulutuksella ammattipätevyyttä Suomessa tai muuallakaan, jolloin olisi pohdittava, miten pienten ja harvinaisten kielten tulkkien tilanne ratkaistaan. Käytännössä ammattipätevyyden määrittely ei yksin takaa laatua, sillä tulkin ammattitaito koostuu kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan tuntemuksesta sekä tulkkaustaidosta, joita kaikkia hiotaan ammattia harjoittamalla. Tieto ammatin perusteista ja eettisistä standardeista saadaan kuitenkin muodollisen koulutuksen kautta.

75 % vastaajista on sitä mieltä, että jos ammattipätevyyden määrittelyn yhteydessä perustettaisiin tulkkirekisteri, sen kulmakivenä olisi oltava ammatillisen pätevyyden todentaminen joko koulutuksen tai työkokemuksen perusteella.

Kyselystä ilmenee, että epävarmuus vallitsevasta säädöspohjasta huolettaa tulkkeja. Jos niin sanottu tulkkirekisteri perustettaisiin, olisi huolehdittava siitä, että rekisterissä on alusta lähtien riittävästi tulkkeja ja että rekisteri on julkishallinnon työntekijöiden käytössä.

Kyselyyn vastasi 375 tulkkia, joista 78 % toimii puhuttujen kielten tulkkeina. Asioimistulkkina toimii 88 % ja oikeustulkkina 34 % vastaajista. Kyselyn toteuttivat Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Kieliasiantuntijat ja Suomen kielipalveluyritykset SKY.  Tulosanalyysin teki Infontain Oy.