Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoSanaston mallisopimus ja ohjeistus: Kirjallisuuden verkkokäyttö
Teoksen lukemiseen verkkovideolla tarvitaan lupa teoksen tekijältä. Sanasto suosittelee, että käyttöluvasta sovitaan aina kirjallisesti. Tässä jutussa käymme läpi, mitä sopimuksessa kannattaa huomioida.
Verkossa julkaistaan yhä enemmän erilaisia kirjallisuuden lukuvideoita muun muassa sosiaalisen median alustoilla. Teoksen verkkoluentaan tarvitaan lupa tekstin kirjoittajalta tai edesmenneen tekijän oikeudenhaltijalta. Sanasto myöntää joitain käyttölupia tekijöiden puolesta, kuten esimerkiksi luvat teosten esittämiseen liveyleisölle. Teosten verkkokäytöstä on kuitenkin yleensä sovittava suoraan tekijöiden kanssa. Sanasto voi myöntää rajatusti verkkokäyttölupia vain kirjastoille, arkistoille ja museoille.
Teoksen käytöstä kannattaa sopia kirjallisesti – se on sekä tekijän että käyttäjän etu. Tässä jutussa käymme läpi 13 kohtaa, jotka sopimuksessa kannattaa huomioida. Voit myös ladata jutun lopusta muokattavan mallisopimuspohjan.
Ohje ja mallisopimus on tarkoitettu tekijän ja käyttäjän väliseen sopimiseen. Sopimusta ei käsitellä tai laskuteta Sanaston kautta.
Teosten verkkovälittämisestä sovittaessa huomioitavia asioita
1. Sopimusosapuolet. Sopimukseen kirjataan aluksi sopimuksen osapuolet. Tavallisesti nämä ovat tekijä ja teosta käyttävä taho (esim. yksityishenkilö, yhdistys tai yritys). Jos tekijän oikeudenhaltijat sopivat edesmenneen tekijän teoksen käytöstä, mainitaan oikeudenhaltijat tässä sopimuksen sopimusosapuolena.
2. Sopimuksen tarkoitus. Sopimuksessa voidaan aluksi yleisesti kuvata, mistä ollaan sopimassa. Sopimuksen tarkoitus rajaa osaltaan sopimuksen soveltamisalan osapuolten haluamaan suuntaan, ja lisäksi sen kirjoittaminen ylös helpottaa yleensä osapuolia hahmottamaan paremmin sopimusta kokonaisuutena.
3. Käytettävän teoksen määrittäminen. Sovittaessa teoksen verkkovälittämisestä tulee määrittää riittävällä tarkkuudella, mitä teosta käyttäjä saa annettavalla käyttöluvalla käyttää. Runojen osalta voidaan sopimukseen kirjata runon nimi tai säkeen alkusanat. Proosamuotoisen tekstikatkelman osalta tulisi mainita vähintään, mistä teoksesta katkelma on otettu ja mahdollisesti kuinka pitkä katkelma on kyseessä.
4. Tekijän nimen ilmoittaminen. Sopimuksessa tulee ilmetä, kenen teosta ollaan käyttämässä. Sopimukseen kannattaa kirjata selvyyden vuoksi myös, että tekijä tulee aina mainita teosta käytettäessä hyvän tavan mukaisesti.
5. Mitä oikeuksia luovutetaan. Tekijänoikeuksien luovutuksen laajuus on erittäin tärkeä sopimuskohta. Tekijänoikeus voidaan luovuttaa joko kokonaan tai osittain. Sovittaessa teosten käytöstä verkossa (esim. välittämisestä sosiaalisen median alustalla), sovitaan käytännössä aina tekijänoikeuden osittaisesta luovutuksesta, ns. käyttöluvasta tai lisenssistä. Tässä sopimuskohdassa määritetään, mitä käyttäjä saa teoksella tehdä. Tavallisesti sovitaan, että käyttäjä saa valmistaa teoksesta kappaleita ja saattaa teoksen yleisön saataviin x tavalla/kanavassa. Tähän kohtaan voidaan myös selvyyden vuoksi kirjata, että käyttöoikeus ei millään tavalla rajoita tekijän oikeuksia hyödyntää teostaan eri yhteyksissä.
6. Teoksen muuntelu. Yleensä käyttöluvat koskevat teoksen käyttöä vain niiden alkuperäisessä muodossa. Näin ollen käyttäjä ei saa muunnella teosta ilman tekijän erillistä lupaa. Jos muunteluoikeus halutaan kuitenkin luovuttaa (esim. runon säveltämiseen ja musiikkiteoksen esittämiseen), tulee se kirjata sopimukseen.
7. Käyttöoikeuden ajallinen ulottuvuus. Teosten verkkokäytöstä sovittaessa on yleensä tarpeen sopia siitä, kuinka kauan käyttöoikeus kestää, eli kuinka kauan teos saa sopimuksen mukaisesti olla yleisön saatavilla (esim. YouTubessa).
8. Käytöstä suoritettava korvaus. Käyttöoikeuden luovutuksen yhteydessä tulisi aina sopia korvauksesta. Käyttökorvauksen määrään voivat vaikuttaa monet seikat, ja korvaus neuvotellaan osapuolten välillä. Korvauksen suuruuteen vaikuttavina asioina voidaan mainita käyttöyhteys (kaupallinen/ei-kaupallinen), käytettävien teosten laajuus, käyttöluvan kesto, potentiaalinen yleisön määrä jne. Tärkeää on, että korvaus on kohtuullinen ja tekijä itse on tyytyväinen siihen. Tekijä voi olla myös antamatta käyttölupaa, jos korvauksesta ei päästä sopimukseen.
9. Korvauksen suorittamistapa ja -aika. Sopimuksessa kannattaa sopia, millä tavalla korvaus suoritetaan ja milloin käyttäjän tulee viimeistään maksaa korvaus. Jos maksu viivästyy, on tekijällä oikeus saada korvaussummalle viivästyskorkoa.
10. Käyttöluvan luovuttaminen edelleen. Tavallisesti tekijä myöntää käyttöluvan ainoastaan sopimuksessa nimetyn sopimuskumppanin käyttöön. On siis hyvä kirjata sopimukseen selvyyden vuoksi, että käyttölupaa ei saa luovuttaa edelleen kolmannelle osapuolelle. Jos edelleenluovutus halutaan sallia, on tästä sovittava erikseen.
11. Tekijän/oikeudenhaltijan vastuu. Tekijä tai oikeudenhaltija vastaa käyttäjän suuntaan siitä, että sillä on oikeus myöntää sopimuksessa tarkoitettu käyttölupa. Tässä yhteydessä tekijän tulee huomioida myös esim. kaupallisten kustantajien kanssa tehdyt kustannussopimukset, jotka saattavat rajoittaa tekijän oikeutta sopia teoksen käyttämisestä muiden kanssa.
12. Käännösteoksen käyttö. Jos käyttäjä haluaa käyttää käännöskirjallisuutta, tulee huolehtia, että kääntäjän oikeuksien lisäksi huolehditaan myös alkuperäisteoksen tekijän luvan hankkimisesta. Tekijänoikeudet ovat voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Sen jälkeen lupaa ei tarvita.
13. Teoksen kuvituksen käyttö. Jos teoksen kuvitusta halutaan käyttää esim. videolla, jossa kirjallinen teos luetaan, tulee myös kuvittajalta saada asianmukainen käyttölupa.
E-kirjojen ja äänikirjojen kustannussopimuksiin liittyvissä asioissa neuvontaa antavat Sanaston jäsenjärjestöt:
Finlands svenska författareförening rf
Suomen Kirjailijaliitto ry
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
Suomen tietokirjailijat ry