Suomi tarvitsee tulkkilain Tällä hetkellä Suomessa kuka tahansa voi toimia tulkkina julkishallinnossa. Tämä on johtanut ihmisten potilasturvallisuuden ja oikeusturvan vaarantumiseen. Me allekirjoittaneet vaadimme, että tulkkauksen laatu varmistetaan kaikessa julkishallinnon asioinnissa, ja että Suomessa tällaisesta tulkkauksesta säädetään lailla. Tulkkeja tarvitaan julkishallinnossa monissa tilanteissa, jotka liittyvät ihmisten terveyteen ja perusoikeuksiin. Tulkkauksen tilanne julkishallinnossa on vakava. Tulkin ammattinimikettä ei ole suojattu, ja alan sääntely on riittämätöntä. Alalla toimii koulutettuja ammattitulkkeja, mutta myös paljon kouluttamattomia tulkkeina käytettäviä henkilöitä. Ongelmat tulkkauksessa voivat pitkittää viranomaisprosesseja, aiheuttaa hoitovirheitä ja väärin perustein tehtyjä viranomaispäätöksiä, johtaa yhteiskunnalle ylimääräisiin kustannuksiin, vaarantaa sekä julkishallinnon asiakkaan että viranomaisen tai ammattihenkilön oikeusturvan ja pahimmassa tapauksessa asettaa yksilön hengenvaaraan. Räikeimmissä tapauksissa lapsi on joutunut vanhempiensa tulkiksi tai asenteellinen tai jäävi tulkki on vääristänyt viestintää kunniaväkivaltatapauksissa. Tulkkauspalvelujen julkisissa hankinnoissa hinta on jo vuosia ollut ratkaisevassa asemassa. Tarjouskilpailuissa ei aina ole asetettu laatukriteereitä tai ne ovat olleet helposti kierrettävissä. Hankinnoissa ei aina vaadita koulutettujen ammattitulkkien käyttämistä, eikä nykyinen oikeustulkkirekisteri takaa ammattitulkkien käyttöä edes kaikissa tilanteissa, jossa sille olisi tarvetta. Julkishallinnolle toimitettavien tulkkauspalvelujen laatua ei myöskään järjestelmällisesti valvota. Suomi tarvitsee lainsäädännön, jossa säädetään tulkkauksesta julkishallinnossa. Tulkkilakiin ehdotetaan otettavaksi ainakin seuraavat säännökset: - määritelmät julkishallinnossa käytettävän tulkin ammattipätevyydestä
- vaatimukset tulkkien salassapitovelvollisuudesta ja selkeät säännökset jääviydestä
- säännös kansallisesta tulkkirekisteristä
- velvoite viranomaisille ja julkishallinnolle käyttää rekisteriin merkittyjä tulkkeja
- säännös tulkkauksen laadun valvonnasta ja valvovasta virastosta
- kielto käyttää lapsia tai muita omaisia tulkkina.
Norjassa tulkkien käyttöä julkisissa palveluissa sääntelee 2022 voimaan astunut tulkkilaki, joka muun muassa velvoittaa viranomaisia käyttämään kansalliseen tulkkirekisteriin merkittyjä tulkkeja. Ruotsissa valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen valtuuttaa tulkkeja ja ylläpitää koulutettujen tulkkien rekisteriä. Tulkkausalan sääntely ja valvonta sujuvoittavat julkishallinnon palveluita ja säästävät kustannuksia. Ammattitaitoiset tulkkauspalvelut varmistavat sekä julkishallinnon henkilökunnan että asiakkaiden turvallisuuden ja oikeusturvan. Helsingissä, 16.2.2023 - Kieliasiantuntijat ry
- Suomen kielipalveluyritykset SKY ry
- Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL ry
- Akavan Erityisalat AE ry
- Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
- Delingua Oy
- Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak
- Helsingin yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelma
- Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
- Pauhu Oy
- Semantix Finland Oy
- Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL
- Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
- Taitotalo
- Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK
- Tampereen yliopiston Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma (Moviko)
- Túlka Oy
- Turun yliopiston monikielisen käännösviestinnän tutkinto-ohjelma
- Turvapaikanhakijoiden tuki ry
- Youpret Oy
Lisätietoja antavat:
Kieliasiantuntijat ry, Hanna Gorschelnik, toiminnanjohtaja, hanna.gorschelnik@kieliasiantuntijat.fi, puh. 050 576 2553 Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry, Jenni Kavén, toiminnanjohtaja, jenni.kaven@sktl.fi, puh. 044 344 5205 Suomen kielipalveluyritykset ry, Emmi Christensen, hallituksen jäsen, sihteeri@kielipalveluyritykset.fi, puh. 050 314 1996 |