Käännetään rautalangasta -podcast, 16. jakso: Sukupuolen merkitys – tulkkaus ja vuorovaikutus

Haastattelu: Juha Roiha

Puhujat: Carmen Acosta Vicente ja Paula Trentecuisse

Tuotanto: Maarit Laitinen

​Käsikirjoitus: Tuija Kinnunen, Maarit Laitinen, Esa Penttilä, Eliisa Pitkäsalo, Juha Roiha, Lena Segler-Heikkilä, Kristiina Taivalkoski-Shilov, Paula Trentecuisse ja Carmen Acosta Vicente

Sukupuolen merkityksestä tulkkaustilanteessa ovat keskustelemassa väitöskirjatutkija Carmen Acosta Vicente Helsingin yliopistosta sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori ja KOTU-hankkeen projektikoordinaattori Paula Trentecuisse. Trentecuisse on todennut, että tulkin pitäisi olla neutraali ja ammattimainen, mutta samalla empaattisesti läsnä. Mutta onko ihmisen sukupuoli aina latautunut eikä neutraali? Entä kuuluuko sukupuolen huomioiminen tulkkauksen etiikkaan jo ennen kuin edes ollaan vuorovaikutustilanteessa? Ja mitä termillä ”sukupuoli” oikein tarkoitetaan?

[Kesto 36 min]

Litterointi:

[tunnusmusiikkia]

Juha Roiha: Tervetuloa Käännetään rautalangasta -podcastiin. Tällä kertaa aiheenamme on sukupuolen merkitys tulkkaustilanteessa, miten se tapahtuu vuorovaikutuksesta ja siitä johtuvista asioista. Miten asiat menevät? Miten asiat etenevät? Kanssani keskustelemassa ovat väitöskirjatutkija Carmen Acosta Vicente, tervetuloa.

Carmen Acosta Vicente: Kiitos paljon.

Juha Roiha: Ja tulkki ja Diakin lehtori Paula Trentecuisse, tervetuloa.

Paula Trentecuisse: Kiitoksia.

Juha Roiha: Lähdetään liikkeelle siitä, mikä on tärkeintä, mistä me puhumme: sukupuoli. Mitä tarkoitetaan termillä sukupuoli tässä tilanteessa? Carmen?

Carmen Acosta Vicente: Tämä on mielestäni hyvä tapa aloittaa keskustelu. Erityisesti tällä hetkellä on hyvin tärkeä määritellä, mitä tarkoitamme, kun puhumme sukupuolesta, koska keskustelussa sukupuolesta puhutaan hyvin erilaisilla tavoilla. Sukupuolentutkimuksen puolella määritelmästä voi joskus tulla monimutkainen, koska on paljon nyansseja.

Yksinkertaisesti sanottuna minun tutkimuksessani minua kiinnostaa sukupuoli sosiaalisena kategoriana eli kategoriana, joka perustuu tiettyihin sukupuoleen liittyviin normeihin ja käytäntöihin tietyssä sosiaalisessa ympäristössä, eli tutkimuksessani sukupuoli ei liity biologisiin ominaisuuksiin, enkä käsittele sukupuolta binäärisenä järjestelmänä.

Ehkä on myös hyvä sanoa nyt, että vaikka minä en käsittele sukupuolta binäärisenä järjestelmänä, suurin osa tutkimukseni osallistujista ovat naisia tai miehiä. En tehnyt tätä tahallani, sanon vaan tämän, koska kun puhumme tutkimukseni tuloksista, varmaankin puhun ylipäätään naisista ja miehistä, koska osallistujat olivat näin.

Juha Roiha: Paula, miten sinun käsittääksesi tässä mennään? Kun opetat, miten opiskelijat suhtautuvat sukupuolen merkitykseen? Suhtautuvatko he oikeastaan mitenkään?

Paula Trentecuisse: Sanoisin, että ehkä enemmän ja enemmän aihe herättää kiinnostusta ja keskustelua, mutta on ihan totta, että osalla opiskelijoista ei ole ehkä koskaan käynytkään mielessä, että tällaista kysymystä pitäisi ylipäätään pohtia. Sen takia on hyvä, että asia otetaan esille.

Minä lähden monesti opetuksessa liikkeelle ensin englannin kautta, eli kun englannissa on gender ja on sex, eli on tavallaan oma kokemus sukupuolesta ja sitten on biologinen, jonkun muun ehkä määrittelemä sukupuoli. Siitä lähdetään sitten asiassa eteenpäin, että he tiedostavat tämän. Kaikki maahanmuuttajataustaiset opiskelijat esimerkiksi eivät ole koskaan tämmöisiä asioita pohtineet aikaisemmin.

Juha Roiha: Onko tästä tutkimusta, eli miten tätä hommaa käsitellään, kun unohdetaan binäärisen sukupuolen määritelmät ja mennään esimerkiksi muunsukupuolisiin? Onko sitä tutkittu, miten muunsukupuolisia käsitellään ja miten muunsukupuoliset ovat läsnä esimerkiksi tulkkaustilanteissa?

Carmen Acosta Vicente: No tietääkseni ainakaan tulkkaukseen liittyen ei ole paljon tutkimusta. Ehkä käännöstieteessä on vähän enemmän mutta tulkkaukseen liittyen ei oikeastaan.

Juha Roiha: Paula?

Paula Trentecuisse: Minulla ei ole tietoa ainakaan tarkemmin, onko tämmöistä tutkimusta. Paljolti minun näkemykseni perustuu omiin kokemuksiin ja siihen, mitä opiskelijoilta kuulee ja miten asiaa on pohdittu, mutta en osaa sanoa tuosta tutkimuksesta.

Juha Roiha: Mitäs pitäisi tutkia? Mitä kaipaisit esimerkiksi opetustilanteessa tämmöiseen asiaan paneutuaksesi?

Paula Trentecuisse: No varmaan ainakin yksi aihe voisi olla, miten asiakkaat nimenomaan suhtautuvat sukupuoleen, tai tulkattavat eli he, joita opiskelijat ammatissaan myöhemmin tulkkaavat. Se voisi olla yksi tämmöinen näkökulma ainakin.

Juha Roiha: Tästähän voitaisiin suoraan päästää myös feministiseen tutkimukseen. Jos katsotaan sitä, niin miten tuo tutkimus, ja miten tulkkaus vaikuttaa esimerkiksi sukupuolisidonnaisesti? Teillä on varmaan esimerkkejä ihan käytännön tilanteesta. Carmen?

Carmen Acosta Vicente: Tarkoitatko esimerkkejä niin kuin…

Juha Roiha: Miten se vaikuttaa?

Carmen Acosta Vicente: Tutkimukseni perusteella voisin kyllä antaa muutamia esimerkkejä. Pitää ensin sanoa, että esimerkkini ovat peräisin kyselytutkimuksesta, johon osallistui tulkkeja Espanjasta, Iso-Britanniasta ja Suomesta. Ehkä ensimmäinen asia, joka tulee mieleen, kun mietitään tätä, on, että tulkin sukupuoli voi vaikuttaa siihen, kuinka mukavaksi asiakas tuntee olonsa, erityisesti kun aihe on arkaluonteinen.

Tähän liittyen aineistostani löytyy monta esimerkkiä, mutta yksi niistä on se, jossa kuuro mies kävi lääkärissä sukupuolitaudin takia, ja naistulkki oli paikalla. Tulkki kertoi, että tilanne oli selvästi hyvin epämukava asiakkaalle. Asiakas oli ilmeisesti niin hämillään, ettei ihan pystynyt katsomaan suoraan tulkin kasvoihin, ja viittomakielen tulkkauksen kontekstissa tämä tarkoittaa, että on mahdollista, että asiakas ei saanut kaikkia viestinnän elementtejä.

Toinen esimerkki on se, että sukupuoli voi vaikuttaa asiakkaiden käsityksiin tulkista tai osallistujien käsityksiin toisistaan ylipäätään. Vastauksissa osallistujat mainitsivat sukupuoleen liittyvistä stereotypioista tosi paljon. He kertoivat oletuksista, että jollain on tiettyjä ominaisuuksia sukupuolensa vuoksi, esimerkiksi, että naiset ovat empaattisempia, he osaavat kommunikoida paremmin, että he ovat huolehtivampia ja niin edelleen. Eli semmoisia stereotypioita on mukana joskus, ja sekin voi vaikuttaa siihen, millä tavalla asiakas käsittää, mitä on tapahtumassa. [Sukupuoli] voi vaikuttaa oletuksiin, odotuksiin ja käsityksiin, eli sekin on tärkeä.

[Sukupuoleen] liittyen on myös ennakkoluuloja, jotka liittyvät seksismiin, koska, no, valitettavasti seksismiä on vielä olemassa maailmassa, ja aineistostani löytyy myös muutamia esimerkkejä, joissa naisosallistujat kertoivat tilanteista, joissa heitä ei oteta vakavasti ja pidetä ammattilaisina. Joissain tapauksissa on ennakkoluuloja, kuten "naistulkit eivät ole niin osaavia" tai "heihin ei voi luottaa" ja niin edelleen.

Esimerkiksi eräs osallistuja kertoi, että hän oli tulkkina syytetylle sukupuoleen perustuvan väkivallan käsittelyssä, ja ilmeisesti syytetty sanoi, ettei hän halunnut naistulkkia, koska tämä varmaan tulkkaa väärin tahallaan. Oli myös pari tulkkia, jotka puhuivat tilanteista, joissa he saivat ei-toivottua huomiota asiakkaalta: ehkä asiakas yritti flirttailla tulkin kanssa tai asiakas pyysi tulkkia treffeille, tai jotain sellaista. Semmoisia epämukavia tilanteita voi myös tapahtua.

Juha Roiha: Mites Paula?

Paula Trentecuisse: No ainakin kuulostaa siltä, että se, mitä Carmen on tutkimuksessaan havainnut, toistuu kyllä ja tulee esiin ainakin opiskelijoiden kokemuksissa.

Meillä on aika paljon opiskelijoita, jotka tekevät tulkkaustöitä jo opintojensa aikana, ja sen takia meillä onkin tosi hienoja tilaisuuksia keskustella siitä, mitä [tulkkaustilanteissa] on tapahtunut.

Oikeastaan nyt tuli esiin jo vaikka tulkattavien näkemykset siitä, miten sukupuoli saattaa vaikuttaa, eli osaako tulkki, onko hän uskottava.

Sitten tietysti tähän ehkä pitäisi vielä mainita myöskin se, onko tulkilla itsellään joskus mahdollisesti jotain sukupuolittuneisiin asioihin liittyviä näkökantoja. Esimerkiksi voi ihan olla, että jos olisi miestulkki eikä olisi vaikka lapsia, ja sitten pyydettäisiin synnytykseen tulkiksi, niin voihan se olla, että se tuntuisi tulkista itsestään jotenkin epäluontevalta, koska asia saattaisi olla ihan täysin uusi.

Tämä ei ole nyt mikään yleistys, mutta tämäkin näkökulma on hyvä ottaa huomioon. Minä ainakin pyrin opiskelijoille kertomaan, että kun pohditaan sukupuolen merkitystä, niin siinä on oikeastaan kolme tai neljä eri teemaa. Ensinnäkin tulkkien täytyy tuntea ja ymmärtää sukupuolisensitiivistä terminologiaa ja sukupuolisensitiivistä kielenkäyttöä. Jos puhutaan erilaisista, sukupuolisesta suuntautumisesta tai muusta tällaisesta, niin [tulkin] pitäisi osata käyttää sellaisia termejä, joita puhuja itse käyttää, ja sehän ei onnistu, jos ei tunne sitä terminologiaa ja termien eroja.

Sitten toisaalta, niin kuin sanoinkin jo, täytyy huomioida tulkattavat. Tulkattavat asiakkaat saattavat pyytää tietyn sukupuolista tulkkia juuri monesti terveysalalla, rikosasioissa tai turvapaikkapuhutteluissa, joissa saatetaan puhua hankalista aiheista.

Sitten on tulkin oma näkemys ja se, miten se vaikuttaa. Olen kuullut sellaisenkin esimerkin, että tulkki on tullut sellaisesta kulttuurista, jossa esimerkiksi sukupuolisuuteen [liittyviä] ja eri sukupuolielinten sanoja ei ole tapana hirveästi sanoa ääneen, ja silloin on jouduttu käyttämään erilaisia sijaissanoja, mikä taas on vähän ehkä saattanut haitata ymmärtämistä viranomaistilanteessa.

Olenpa kuullut sellaisenkin esimerkin, että on pyydetty miestulkin sijasta naistulkkia juuri vaikkapa neuvola-aiheisiin tulkkaustilanteisiin sen takia, että on perusteeksi sanottu, että ehkä asiakkaat, tai tulkattavat, eivät muuten rohkene puhua niistä aiheista, vaikka imetyksestä tai jostain vastaavasta.

Juha Roiha: Paula, sinä puhut siitä kokemuksesta, mitä olet tehnyt tulkkauksessa ja mitä olet opettanut. Carmenilla on taustalla myös opiskeluhistoria Madridissa ja Edinburghissa. Olet sitten päätynyt Suomeen ja katsot tätä historiaa myös sen takia monesta näkökulmasta. Oliko Suomessa jotain semmoista, mikä sinut yllätti, kun rupesit tekemään tätä tutkimusta, verrattuna esimerkiksi aikaisempaan opiskeluhistoriaan ja -paikkaan sukupuolikäsitteen puitteissa?

Carmen Acosta Vicente: Rehellisesti sanottuna, en ole miettinyt tuota aiemmin. [nauraa] Ei mitään tule mieleen tällä hetkellä.

Juha Roiha: Eli täällä on tavallaan myös yleiseurooppalainen ja yleismaailmallinen suhtautuminen, että ei voida sanoa, että meillä Suomessa olisi jotain tiettyjä erikoispiirteitä, kun käsitellään tätä aihetta. Eikö meillä ole ylimääräisiä ennakkoluuloja?

Carmen Acosta Vicente: Ei, en usko, että se olisi näin.

Juha Roiha: Paula, millainen käsitys sinulle on opiskelijoiden kanssa tullut? Sinulla on valtavasti maahanmuuttotaustaisia tulkkiopiskelijoita. Onko siinä mitään eroa kulttuurien välillä, mistä päin ihmiset tulevat?

Paula Trentecuisse: Kyllä siinä jonkun verran varmasti välillä on nähtävissä jotain eroja, mutta sanoisin, että yllättävänkin vähän. Ehkä välillä jopa on yllättänyt itseäkin, miten vähän, jos juuri nimenomaan ajatellaan sukupuoleen suhtautumista, miten vähän se on siellä näkynyt, vaikka miesopiskelijat versus minä naisopettajana.

Juha Roiha: Kummassa voisi ajatella, että niin sanotut ennakkoluulot, ennakkoasenteet ovat tiukemmassa, jos otetaan sukupuolisesti miehet vastaan naiset, vaikkei tähän binääriseen määritelmään sinänsä sen enempää mentäisikään. Yleinen ennakkoluulo on tietysti, että miehissä ne ovat tiukemmassa. Pitääkö tämä paikkansa?

Paula Trentecuisse: Niin, jaaha, no… Kyllä se ehkä jossain tilanteessa saattaa pitää [paikkansa]. Ehkä haluaisin ainakin ajatella, että olisi enemmän ehkä kiinni siitä, minkälainen ihminen on ja minkälainen ihmisen oma tausta on, miten hän siihen suhtautuu.

Juha Roiha: Carmen, onko sinulla tullut tutkimuksessa tätä esille, tai jos katsot sitä aineistoa? Kerroit, että siellä on naispuolisia henkilöitä aika paljon.

Carmen Acosta Vicente: Joo, kyllä se on totta. Mutta sanoisin, että kyllä ennakkoluuloja ja stereotypioita on olemassa ja ne ovat aina mukana, mutta pitävätkö ne paikkansa? No, minä luulen, että monta kertaa ei. Eli, niin…

Juha Roiha: Tulkkaus on kuitenkin naisvaltainen ala. Pitääkö tämä paikkansa edelleen?

Carmen Acosta Vicente: Kyllä, ylipäätään kyllä se pitää paikkansa. Riippuu vähän maasta ja kieliparista, mutta ylipäätään kyllä se pitää paikkansa. [Tulkkausalan naisvaltaisuus] on mielestäni merkityksellinen tekijä, koska valitettavasti usein sattuu näin, että ammattialalla, jossa suurin osa ammattilaisista on naisia, on alempi ammatillinen status. Sillä ole väliä, kuinka tärkeää ja kuinka olennaista tai kuinka vaativaa työ on, esimerkkinä koulunopettajat, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät. Se on usein näin.

Esimerkiksi Paola Gentile teki väitöskirjan tulkkauksen ammatillisesta statuksesta, ja hänen kyselytutkimukseensa osallistui, jos muistan oikein, yli 800 asioimistulkkia. Kävi ilmi, että tulkit kokivat ammatillisen asemansa samankaltaiseksi kuin sairaanhoitajat. Gentile huomautti myös, että sairaanhoitoa ja asioimistulkkausta pidetään usein hoiva-ammatteina, eli mukana on ehkä myös stereotypioita sukupuoleen liittyvistä rooleista ja ominaisuuksista.

Ammatillinen status on tärkeä, koska se vaikuttaa siihen, miten asioimistulkkausta arvostetaan, ja se vaikuttaa myös palkkioon ja niin edelleen.

Totta kai on muita syitä, miksi asioimistulkkauksen status on se, mikä se on, mutta luulen, että sekin on merkityksellinen tekijä, että se on naisvaltainen ala.

Juha Roiha: Paula?

Paula Trentecuisse: Joo, minä ainakin väittäisin, että Suomessa ylipäätään käännös- ja tulkkausala on hyvin naisvaltainen ala. Oletan, että kieliä opiskelemaan useammin lähtevät naiset kuin miehet, ja erityisesti tämä näkyy sitten vielä asioimistulkkauksen puollella. Kun mennään Keski-Eurooppaan ja kun mennään konferenssitulkkauksen puolelle, niin sukupuolijako ainakin mututuntuman perusteella on paljon tasaisempi. Esimerkiksi EU:ssa on paljonkin miestulkkeja italian tai ranskan tulkkauskopeissa. Ehkä se on asioimistulkkaus, ja varsinkin Suomessa kieliala, niin, hyvinkin paljon enemmän kiinnostaa naisia.

Juha Roiha: Voiko tämä johtaa käytännön ongelmiin esimerkiksi niin, että miestulkkeja on hankala saada?

Carmen Acosta Vicente: Kyllä on näin. Kuten sanoin, se riippuu vähän kieliparista, mutta joskus voi olla niin, että miestulkkia ei vain ole saatavilla.

Juha Roiha: Voiko se johtaa kiusallisiin tilanteisiin, jos asiakas itse toivoo miestulkkia, miestulkkia ei ole saatavilla, tulee naistulkki ja sitten on jo valmiiksi rakennettu sisälle tilanne, joka ei ole toivottava?

Carmen Acosta Vicente: Joo, kyllä. Aineistostani löytyy sellaisia esimerkkejä myös, ja sitten tulkit selittävät, että on vain pakko yrittää selittää asiakkaalle, että on ainoa vaihtoehto ja että tulkki on täällä vain auttamassa ja että kommunikaatio toimii ja niin edelleen. Mutta on kyllä joskus ongelmallinen.

Juha Roiha: Tuleeko tämä esille myös opiskelijoitten kanssa, Paula?

Paula Trentecuisse: Joo, ja juuri sen takia haluan valmistella myös opiskelijoita siihen, että asiakkaat saattavat pyytää tietyn sukupuolen edustajaa tulkiksi johonkin tilanteeseen. Siihen pitää ehkä kasvattaa osittain kovaa nahkaa, että ymmärtää sen, että kyse ei ole juuri tulkista itsestään, vaan siitä, että vastapuolella, tai jos voi sanoa vastapuolella, asiakkaalla ja tulkattavalla voi olla niin voimakkaita, ehkä stereotypioita, että he eivät pysty ajattelemaan, että tulkki voisi olla neutraali riippumatta siitä, mitä sukupuolta hän edustaa, jos hän edustaa kumpaakaan niistä sukupuolista, jotka perinteisesti määritellään sukupuoliksi meillä.

Juha Roiha: Kuuntelette siis Käännetään rautalangasta -podcastia ja aiheena on sukupuolen merkitys tulkkaus- ja vuorovaikutustilanteissa. Keskustelemassa ovat väitöskirjatutkija Carmen Acosta Vicente ja tulkki ja Diakin lehtori Paula Trentecuisse, ja minä olen Juha Roiha.

Olemme käsitelleet jo hieman näitä kaikkia aiheita ja käyneet läpi eri vuorovaikutustilanteita, mutta otetaan ihan – kun kerran rautalangasta käännetään, niin käännetään – näitä tilanteita esille, eli tutkimusta, opetusta, asiakas- ja asioimistilanteita esimerkiksi terveydenhuollossa ja sanotaan nyt viranomaisten kanssa (mennessä?). Jos otetaan vaikka lääkärin vastaanotto, psykoterapia, synnytys, synnytyssali, niin silloin ollaan tekemisissä ihmisten aika henkilökohtaisten terveyteen liittyvien, psyykeen liittyvien asioitten kanssa. Miten sukupuoli vaikuttaa tässä?

Carmen Acosta Vicente: No, se voisi vaikuttaa moniin asioihin potentiaalisesti. Se on aina potentiaalinen juttu. Sanoisin, että se voi vaikuttaa siihen, onko tilanne mukava asiakkaalle, onko asiakkaalla mahdollisuus oikeasti selittää vapaasti, mikä ongelma on. Se voi myös vaikuttaa tilanteeseen positiivisesti, eli joskus osallistujat kertoivat, että joskus, kun tulkilla ja asiakkaalla… Kun heidän sukupuolensa täsmää, heillä voi olla yhteinen ymmärrys tilanteesta yhteisten sukupuoleen liittyvien kokemusten perusteella, ja se voi luoda luottamusta. Eli sillä tavalla voi olla negatiivinen vaikutus tai positiivinen vaikutus. Se on aina potentiaalinen, ehkä [sukupuoli] ei vaikuta tilanteeseen ollenkaan.

Juha Roiha: Paula, mikä sinun näkökulmasi tähän on? 

Paula Trentecuisse: Haluaisin oikeastaan lähestyä tätä aihetta tällaisen vertauksen kautta, että kun ajatellaan vaikka asioimistulkkaustilannetta, vaikka juuri synnytyssalissa tai missä tahansa lääkärin vastaanotolla, niin sehän on vuorovaikutustilanteena aika vaativa tulkin kannalta, ja asioimistulkkauksessa tulkki on aina läsnä samassa tilassa. Kaikki eleet, kaikki ilmeet, kaikki tulee hyvin voimakkaasti esille siinä. Jos verrataan vaikka konferenssitulkkaukseen, jossa tulkki on kopissa ikkunalasin takana tavallaan häivytettynä tilanteesta, niin veikkaisin, että konferenssitulkkauksessa esimerkiksi kuulijalle ei ole niinkään paljon merkitystä, onko siellä nainen vai mies äänessä. Siinä tavallaan myös sukupuoli ehkä katoaa koko ajan.

Varmaan ydin on tässä juuri se, että asioimistulkki on vuorovaikutustilanteessa samassa paikassa ja hänen pitäisi olla siinä läsnä. Kyllä varmaan omakohtaisestikin saattaisin ajatella, että tietyistä asioista olisi helpompi puhua toiselle naiselle. Se on kai aika luonnollista.

Sitten toisaalta ajattelen niinkin, että jos on semmoinen naistulkki, jolla on itsellään esimerkiksi jotain ikäviä kokemuksia, ja sitten toisaalta miestulkki, joka pystyy olemaan siihen asiaan suhteessa neutraali, ja sitten on naistulkattava, jonka on tarkoitus kertoa jostain vaikeasta [asiasta], niin periaatteessa voisi olla niinkin päin, että tulkkaus saattaisi olla jossain kohtaa jopa onnistuneempi, koska mies pystyisi olemaan ehkä suhteessa asiaan neutraalimpi, kuin sellainen naistulkki, jolla saattaisi myös osittain mennä vähän ihon alle se asia.

Tässä on juuri tulkkauksen ja siihen liittyvän vuorovaikutuksen hankaluus, että siinä on aina tulkki ikään kuin kolmantena pyöränä. He, jotka päättävät asioista tai jotka ovat päähenkilöt siinä [tulkkaustilanteessa] ovat kuitenkin tulkattava ja sitten se asiakas, tai tulkattavat monikossa, elikkä vaikkapa suomenkielinen viranomainen ja muunkielinen asiakas. Tietysti heidän näkemyksensä ovat kuitenkin [tärkeimmät]. Heidän olonsa, että pystyvätkö he puhumaan avoimesti, on tietenkin ratkaisevaa, vaikka lopputulos voisi olla joissain tilanteissa parempi, kun ei toteutettaisikaan toivetta sukupuolesta.

Juha Roiha: Paula, blogissasi sanot tämän mielestäni hienosti yhdellä lauseella: ”Tulkin pitää olla neutraali ja ammattimainen mutta samalla empaattisesti läsnä.” Siinähän se pähkinänkuoressa oikeastaan on.

Paula Trentecuisse: Juu, ja [se on] erittäin vaikea asia sekä itse toteutettavaksi että joskus opetettavaksi, mutta kaikkihan lähtee tietysti siitä, että ohjataan tulevia tulkkeja esimerkiksi pohtimaan asiaa. Mitä [tulkkaaminen] tarkoittaa? Mikä on tulkin rooli? Milloin [tulkki] on liikaa empaattinen tai liikaa läsnä? Milloin [tulkki] on liian etäinen? Miten sopeutetaan [oma käytös] jokaiseen erilaiseen tulkkaustilanteeseen? Pitäisi osata lukea myös tulkattavia.

Juha Roiha: Niin kuin ihmisetkin ovat erilaisia.

Paula Tretecuisse: Näinhän se on.

Juha Roiha: Miten on, Carmen, onko sinun tutkimuksessasi näitä Paulan ajatuksia tukevia otoksia?

Carmen Acosta Vicente: Joo, sanoisin että kyllä on. Kuten jo sanoin, sukupuolen vaikutus on aina potentiaalisesti läsnä, ja se riippuu ihmisestä, tilanteesta, monista tekijöistä.

Aineistostani löytyy myös esimerkkejä, ei ehkä monta, mutta ainakin pari, jossa naistulkki sanoo, että joskus miesasiakas haluaa erityisesti naistulkin juuri siitä syystä, että ehkä jos puhutaan hyvin arkaluonteisesta aiheesta, tuntuu vähän paremmalta, että on naistulkki paikalla, esimerkiksi. 

Paula Trentecuisse: Niin, ja sitten minä voisin lisätä, että jos ajatellaan vaikka erityisen haavoittuvassa asemassa olevia asiakasryhmiä, vaikka turvapaikkapuhutteluissa, jos lapsia puhutellaan, ja jos lapsi tulee konflikti- tai sota-alueelta, ja hän on nähnyt… Sotilaat useimmiten nyt sattuvat olemaan miehiä kai aika monessa maassa. Jos hän on nähnyt aseistettuja miehiä, jotka ovat vaikka hyökänneet kotiin tai muuta, niin voisin ajatella, että tämmöisessä tilanteessa ehkä toivottaisiin naistulkkia paikalle. Se voisi olla lapselle turvallisempaa. Kyllä tässä on hirveän monta eri ulottuvuutta, jotka vaikuttavat siihen.

Juha Roiha: Jos ajatellaan nimenomaan viranomaistulkkausta, juuri turvapaikkapuhuttelussa tai oikeudenkäynnissä, niin tämä asetelmahan ei oikeastaan tavallaan muutu mihinkään. Se säilyy ihan samalla tavalla, että toiset kokevat samalle sukupuolelle puhumisen helpommaksi, toiset kokevat sen vieraaksi ja haluavat, että siinä on neutraalimpi [tulkki]. Vai mitä tykkäätte?

Paula Trentecuisse: Kyllä, ja sitten herääkin kysymys: Miten sitten, jos tulkki määritteleekin itsensä muunsukupuoliseksi ja toivotaan tietyn sukupuolen edustajaa paikalle, niin miten tämmöisissä tilanteissa sitten? Siinä jatkotutkimusta voisi joku harkita.

[naurua]

Juha Roiha: Siinä on aika mielenkiintoinen jatkotutkimuksen paikka esimerkiksi, Carmen, sinulle. Kai meidän täytyy lähteä siitä, että… Tai oikeastaan kysyn, että onko ihmisen sukupuoli aina latautunut eikä missään tapauksessa neutraali.

Carmen Acosta Vicente: Tämä on tosi vaikea kysymys. [naurahdus] En tiedä, osaanko vastata. [naurahdus] Mutta [hmm] on hyvin vaikea sanoa… Minä en tiedä, onko se joskus neutraali, vai onko mahdollista, että sukupuoli voi vaikuttaa ehkä alitajuisesti meidän toimintaamme, tai tilanteeseen tai vuorovaikutukseen. On tosi vaikea tietää. Tässä vaiheessa en osaa vastata, ehkä tarvitsisin lisää tutkimusta, että voisin vastata.

Juha Roiha: Paula.

Paula Trentecuisse: Niin, voihan olla, että tulkki tekee kaikkensa ollakseen vaikka sukupuolinäkökulmasta mahdollisimman neutraali ja häivyttää vaikka tämmöiset perinteiset sukupuolen tunnusmerkit ja piirteet, ja sitten se on kuitenkin se kuulija tai tulkattava, asiakas, siinä se, joka kuitenkin haluaa pistää johonkin kategoriaan, ehkä vanhastakin tottumuksesta. Voiko sitä sitten häivyttää, niin että… Lisätutkimusta! Se olisi mielenkiintoista.

Juha Roiha: Entäs koulutuksessa sitten? Näkyykö se tulkin koulutuksessa? Miten sukupuoli pitäisi huomioida?

Paula Trentecuisse: No, meillä yritetään kohdella kaikkia todella, riippumatta taustoista, kulttuurista, sukupuolesta, [tasavertaisesti]. Se on aina tavoitteena. Mutta sukupuolikysymykset tulevat tietenkin väistämättä vastaan jo siinä, että meidän täytyy valmentaa opiskelijoita huomioimaan tällaisia asioita ihan jo kielenkäytön ja terminologian näkökulmasta.

Juha Roiha: Tähän loppuun pyytäisin teiltä kummaltakin vielä pienet terveiset, eli viestit opiskelijoille ja opettajille. Carmen, sinä saat aloittaa.

Carmen Acosta Vicente: Minä sanoisin, että ehkä asioimistulkkaus on monien yhteiskunnallisten ilmiöiden keskiössä, ja pitää aina muistaa tämä. Emme voi vain teeskennellä, etteivät sosiaaliset tekijät vaikuttaisi meidän ammattiimme. Tarkoitukseni ei ole väittää, että tulkin ja asiakkaan sukupuolen pitäisi aina täsmätä, ja toivon, ettei tätä nyt oteta tästä keskustelusta. Siinä ei olisi mitään järkeä, että ne aina täsmäisivät. Mutta [tutkimus]tuloksieni perusteella uskon, että on hyvin tärkeää, että sukupuoleen liittyvistä asioista keskustellaan koulutuksessa ja myös sen jälkeen. On vain tärkeä olla tietoisia siitä, että sukupuoli voi vaikuttaa vuorovaikutukseen, voi vaikuttaa tulkkaustilanteeseen. Ja tällä tavalla, jos me puhumme siitä enemmän, jos se on osa koulutusta, tulkeilla on saatavilla hyviä resursseja, kun he ovat paikalla tulkkeina.

Juha Roiha: Paula?

Paula Trentecuisse: Niin, jos pitäisi joku viesti välittää tulkkien kouluttajille, niin kyllähän se olisi vähän saman suuntainen kuin tuo Carmenin viesti. Ottakaa asiat esiin opiskelijoiden kanssa, valmentakaa opiskelijoita sekä kielellisesti sukupuolisensitiiviseen kielenkäyttöön ja toisaalta terminologiaan, ja toisaalta siihen, ettei pidä säikähtää, jos joku tulkkaustoimeksianto menee sukupuolen takia sivu suun, koska se on viime kädessä asiakkaiden toiveen mukaan, miten toimitaan.

Toisaalta, jos pitäisi neuvoa tulkkauksen tilaajia, niin toivoisin kovasti, että jos lähdetään tilaamaan tiettyä sukupuolta edustavaa tulkkia, niin ainakin pohdittaisiin, mikä siihen on perusteena. Onko nyt vain automaattinen tapa jonkun ajatuksen perusteella esimerkiksi, että nyt on autoalaa, niin tilataan miestulkki, tai nyt jos on terveydenhuoltoa, niin tilataan naistulkki. Sitten tietysti vielä [on] se, miten asia perustellaan tulkille, joka sen toimeksiannon joutuu sivuuttamaan sukupuolensa takia. Niin siihen voi tietysti kiinnittää huomiota.

Juha Roiha: Carmen, vielä sinun terveisesi tulkin tilaajille.

Carmen Acosta Vicente: Minulla olisi ehkä sama viesti. Kannattaa miettiä ja kiinnittää huomiota sukupuoleen liittyviin asioihin. Jos mahdollista, kannattaa kysyä suoraan asiakkaalta, onko tämä tärkeää hänelle, ja ottaa asiakkaan toive mukaan. Mutta jos tulkin sukupuoli tulee merkitykselliseksi juuri vuorovaikutuksessa, eli jo tulkkaustilanteessa, kun kaikki on tapahtumassa, jos tulkin sukupuoli jostain syystä tulee silloin ongelmalliseksi, on hyvä puhua siitä avoimesti tulkin ja asiakkaan kanssa. [Jos] semmoinen keskustelu tapahtuu, voi löytää sopivan ratkaisun, jotta vuorovaikutus onnistuu.

Juha Roiha: Kiitos, Carmen! Kiitos, Paula! Mietitään, tutkitaan, otetaan huomioon ihmiset, otetaan huomioon tilanteet, otetaan huomioon se, miten asiat kussakin tilanteessa, vuorovaikutussuhteessa järjestyvät.