Agricola-ehdokkaat 2014

Tarja Roinila on jo aiemmilla Bernhard-käännöksillään tavoittanut tämän taiteellisen purkauksen mestarin jäljittelemättömän tyylin, mutta Vanhat mestarit on suomeksi niitäkin tyrmäävämpi lukukokemus. Bernhardin kääntäjä joutuu tekemään vaikeita valintoja, koska kirjailijan kieli on samaan aikaan rosoista ja äärimmäisen huoliteltua. On löydettävä yhtäältä monologien hengästynyt raivo, toisaalta kokonaisuuden toisteinen, musikaalinen harmonia. Musiikkikriitikko Regerin avautuessa elämästä ja yhteiskunnasta vakiopenkillään Wienin taidehistoriallisessa museossa lukija unohtaa nauttivansa haastavan käännöstyön hedelmistä ja antautuu tekstin rytmille.

 

 

 

Hans Falladan Yksin Berliinissä on ajankohtainen merkkiteos maailmalla. Ilona Nykyri on tehnyt erinomaista työtä kääntäessään teoksen suomalaiselle lukijakunnalle. Tositapahtumiin perustuva romaani kuvaa toisen maailmansodan tapahtumia tavallisten berliiniläisten näkökulmasta. Ikääntyvä Quangelin työläispariskunta ryhtyy yksityiseen vastarintaan natsihallintoa vastaan kirjoittamalla julistavia postikortteja ja jättämällä niitä rappukäytäviin ihmisten löydettäviksi. Heidän hiljaisen ja vaatimattoman rohkeutensa seuraukset ovat tuhoisat. Nykyrin huikean eläväinen suomennos välittää hienosti romaanin traagisen vavahduttavan maailman. Erityiskiitoksen suomentaja ansaitsee luontevuudesta ja sävykkyydestä, jolla hän on kääntänyt romaanin puheenomaista kerrontaa.

 

 

 

Suomentaja Katriina Huttunen on päässyt Kuningattaren sisälle samalla tavoin kuin kirjailija Sanna Tahvanainen. Kuningatar Viktoria oli ehkä maailman mahtavin hallitsija, mutta hänkin oli vain ihminen, ja ennen kaikkea aikaansa sidottu nainen. Romaani kertoo yksinäisestä, kahlitusta lapsuudesta kylmäkiskoisen äidin vallan alla, avioliitosta ylä- ja alamäkineen, onnesta ja surusta. Maailmanhistoriaa ei kerrata vuosilukuina, sotina ja miehisinä saavutuksina, vaan kirjassa kerrotaan naisen elämästä, tuokioittain suorastaan proosarunona. Tämän kaiken teoksen ruotsista kääntänyt Huttunen on tavoittanut niin sävykkäästi, että romaania lukiessa unohtaa lukevansa suomennosta.

 

 

 

Lähes 750 sivua kiinalaisen nobelistin Mo Yanin polveilevaa proosaa on Riina Vuokon käsittelyssä syntynyt uudelleen moniulotteiseksi ja eläväksi suomeksi. Mo Yanin järkäle tarpoo läpi Kiinan kulttuurivallankumouksen hengästyttävän, verisen ja ristiriitaisen ajanjakson moneksi eläimeksi inkarnoituvan entisen maanomistajan näkökulmasta. Kiinalainen elämä, yhteiskunta, uskomukset ja puheenparsi välittyvät suomennoksen kautta uskottavasti ja luontevasti, mikä ei ole vähäpätöinen saavutus, kun ottaa huomioon kahden kulttuurin välisen etäisyyden. Kutkuttavalla tavalla Vuokko onnistuu myös tulkitsemaan ilkikurisen tekstin läpi välittyvän traagisuuden.