Kaija Anttonen on Inarin Kaamasessa Tuuruharjun kupeessa asuva kääntäjä, joka kävi koulunsa Helsingin keskustasta. Pääkaupungin kerrostalot ja hiekkapihat hän jätti taakseen noin kolmekymppisenä, kun hän muutti ”kolmeksi kuukaudeksi” kääntämään Inariin. Se kolme kuukautta on nyt kestänyt yli kolmekymmentä vuotta. Kaija on kääntänyt suomeksi ja englanniksi reilut 50 kirjaa sekä pyörittänyt vuodesta 2015 alkaen Kieletär Inari -kustantamoa, joka keskittyy saamelaiskirjallisuuden julkaisemiseen suomeksi. Kaija kääntää monenlaista kirjallisuutta, mutta hänen erikoisalansa on saamelaiskirjallisuus, jota hän on suomentanut yli 20 vuotta. Ensimmäinen suomeksi ilmestynyt saamelaisrunoantologia ”En laske, en koskaan” on Kaijan käsialaa: hän on sekä toimittanut, suomentanut että kustantanut teoksen. Suomentamistaan kirjailijoista sykähdyttävimpinä Kaija pitää Nils-Aslak Valkeapäätä, Rauni Magga Lukkaria ja Lars Monsenia. Akkunsa Kaija lataa hiihtelemällä keskellä Kaamasen jänkiä ja luppometsiä koko pohjoisen ihanan talven ja melomalla Kaamasjoella valoisan arktisen kesän aikaan.
Taru Virtanen aloitti käännöskoordinaattorina valtioneuvoston kansliassa Suomen ensimmäisen EU-puheenjohtajakauden kynnyksellä vuonna 1999. Työuralle mahtuvat myös vuoden 2006 EU-puheenjohtajuus sekä aktiivinen osallistuminen vuonna 2015 toteutetun valtioneuvoston käännös- ja kielipalveluiden uudelleen organisoinnin suunnitteluun. Virkanimike on matkan varrella vaihtunut useaan otteeseen ja tällä hetkellä Taru työskentelee kaikkia ministeriöitä palvelevan valtioneuvoston hallintoyksikön käännös- ja kielitoimialan vieraiden kielten yksikön päällikkönä.
Päivi Masih ja Maarit Widberg-Palo työskentelevät Viittomakielialan Osuuskunta Viassa. Päivi on työskennellyt tulkkina vuodesta 1998 ja hänellä on monipuolista kokemusta esittävän taiteen tulkkauksesta. Hän on tulkannut viittomakielelle mm. teatteria, oopperaa ja lauluesityksiä sekä instrumentaalimusiikkia. Maarit on äidinkieleltään viittomakielinen ja tulee viittomakielisestä suvusta. Hän on toiminut kieliasiantuntijana yhteistyössä Vian tulkkien kanssa erilaisissa esittävän taiteen produktioissa. Päivi ja Maarit esittelevät puheenvuorossaan esittävän taiteen tulkkausta ja käännöstä viittomakielelle omakohtaisten esimerkkien kautta. He kertovat mitä asioita tulee huomioida tulkatessa kahden kielen välillä silloin, kun toinen kieli on visuaalinen.
Henna Leskelä työskentelee kielenhuoltajana ja Kielikello-lehden toimitussihteerinä Kotimaisten kielten keskuksessa. Kääntäminen ja vähemmistökielten näkökulma tulivat Hennalle tutuiksi hänen aiemmassa työssään Ruotsin Kielineuvostossa. Kielikellon lisäksi Henna on toimittanut suomen kielen tutkimusta esittelevää aikakauslehti Virittäjää, ja vapaa-ajallaan hän luotsaa kansainvälistä politiikkaa käsittelevän The Ulkopolitist -verkkojulkaisun kielenhuoltotiimiä. Hennan esitelmän aiheena ovat kielenhuollon tuoreet kuulumiset ja etenkin uudissanat. Esitelmässä päästään kurkistamaan hieman mm. siihen, millaisia sanoja suomi on viime aikoina saanut muista kielistä.
Professori Kaisa Häkkiselle myönnettiin vuonna 2018 tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto merkittävästä ja ahkerasta tiedonjulkistamisesta kielihistorian elävöittäjänä. Professori Kaisa Häkkinen on suomen kielen ja sukukielten tutkija. Hänen erikoisalaansa on kielihistoria. Hän on tutkinut sekä kielen esihistoriallisia varhaisvaiheita että kirjoitetun ajan historiaa Agricolasta 1800-luvulle saakka. (Päivän Lehti 27.9.2018.) Häkkinen käsittelee esityksessään suomen suhdetta erityisesti ruotsiin ja venäjään ja saamen suhdetta suomeen. Suomen kirjakieli on aikoinaan luotu kääntämällä, ja se on jättänyt pysyvät jäljet kielen rakenteeseen ja sanastoon.