Avajaispuhe, kevätkokous 2014

29.3.2014

Viime vuosi oli kovan työn vuosi.

Tavanomaisen hallitustyöskentelyn lisäksi hallitus päätti ponnistaa ja tarttua strategiatyöhön. Tuossa vaiheessa liitto oli toiminut jo lähes 60 vuotta, ja tehtävien, edustusten ja monenlaisten yhteistyökumppanien määrä oli vain kasvanut.  Kuitenkaan varat eivät olleet kasvaneet tarpeiden kanssa samaa tahtia. 

Meille kaikille on tuttua, että käännös- ja tulkkausala on muutoksen kourissa. Tässäkin yhteydessä voisi oikeastaan puhua rakennemuutoksesta. Suomen Kääntäjäin Yhdistys, joka aloitti toimintansa vuonna 1955 kulttuurialaa edustavana yhteenliittymänä, koostuu nykyisin kääntämisen ja tulkkauksen moninaisista ammateista, eikä vanhaan maailmaan muutenkaan ole paluuta.
 

Niinpä oleellinen osa strategiatyötä oli tarkastella nykytilannetta, niitä markkinoita, joilla jäsenemme toimivat. Ilmiselvää on, että kilpailutus eri muodoissaan vaikuttaa meihin kaikkiin, toimimmepa kulttuurin välittäjinä, kuten kirjallisuudenkääntäjät, tai missä tahansa muussa käännösviestinnän ammatissa.  Meidän kaikkien elinehdot kovenevat, toimeksiantajien asenteet ovat tiukat, ja niitä ohjaa hyvin vahva kustannustietoisuus. 

Jäsenistöstämme merkittävä osa on freelancereita ja yrittäjiä. Vaikka kääntäjiä ja tulkkeja on vielä jonkin verran palkansaajinakin, erimuotoinen itsensä työllistäminen on käännös- ja tulkkausalalla yleisin tapa järjestää työ. Me olemme ainoa järjestö Suomessa, jolla on nimenomaan käännös- ja tulkkausalan yrittäjyyden vankka asiantuntemus sekä jäsenistömme parissa että liiton toimistossa. Tämän vuoksi on vääjäämätöntä, että liitolta odotetaan yhä enemmän juridista neuvontaa ja tukea hinta- ja työehtoneuvotteluihin, mallisopimuksia peräänkuulutetaan, samoin hinnoittelu- ja sopimuskoulutusta. Sitä on myös annettu, esimerkiksi täällä Vaasassa tänään.  

Sekä nuo aiemmin mainitsemani tarpeet että meillä koko ajan karttuva osaaminen johtavat luonnollisesti siihen, että niihin on jatkossakin panostettava lujasti. Meidän on jatkettava yhteiskunnallista vaikuttamista, jota liitto on tähänkin asti mallikkaasti tehnyt. Meidän tulee pyrkiä olemaan siellä, missä lakeja säädetään ja annetaan sellaisia viranomaisohjeita ja -päätöksiä, jotka vaikuttavat jäsentemme arkeen ja toimeentuloon.  Osa tätä vaikutustyötä on myös asiakkaiden kouluttaminen ja heidän suuntaansa tiedottaminen. 

Sanalla sanoen, aivan luonnollisesti liiton yhdeksi ydintehtäväksi muodostuu edunvalvonta, sekä kulttuurityöntekijöiksi luettavien kääntäjien että muiden kääntäjien ja tulkkien edunvalvonta.  Olemme melkein pelänneet sanaa edunvalvonta, kun olemme pelänneet sen olevan ristiriidassa liittomme kulttuuritehtävän kanssa. Mutta edunvalvonta on kulttuuritehtävän vaalimista, sitä että yritetään vaikuttaa alan ehtoihin niin, että kulttuurivaihdon parissa kannattaisi työskennellä vastaisuudessakin, ja että meillä olisi tulevaisuudessakin tekijöitä, joiden työpanos edistää Suomen ja suomalaisten toimintaa muiden kulttuurien ja yhteiskuntien kanssa. 

Viime aikoina on käynyt yhä selvemmäksi, että SKTL:n edustamien alojen viestintä- ja kulttuuritehtävien hoitaminen asianmukaisesti ja vakuuttavasti edellyttää luotettavaa tutkimustietoa toimialoistamme. Edustamiemme alojen toimintaehtojen kartoittaminen on välttämätöntä, jotta voisimme vastata jäsentemme tarpeisiin. 

Edunvalvontatyötä riittää, ja sille on huutava tarve. Siksi sitä on myös tehtävä, muuten liitto ei käsitykseni mukaan palvele jäseniään.  Emme tietenkään unohda ammattitaitoa päivittävää toimintaa, vertaistukea tai virkistymistä.  Niille on aivan selvä tilauksensa ja se on toimintaa, jota jaostot ja paikallisosastot hoitavat erinomaisesti. 

Koska työtä on tuntunut kotikentällä olevan suorastaan ylenpalttisesti, liiton kansainvälinen yhteistyö ei ole ollut kovin näkyvää. Kuitenkin yhteyksiä on pidetty koko ajan naapuriliittoihin ja sisarorganisaatioihin. Tänä vuonna, kun on kansainvälisen yhteistyöjärjestömme FIT:n kongressivuosi, toiveissamme on taas tiivistää yhteistyötä sen kanssa. 

Lähivuosina painotetaan erityisesti sellaista kansainvälistä yhteistyötä, joka tukee ja hyödyttää liittoa ja sen jäseniä ja joiden parhaista käytännöistä voidaan hakea malleja.  Erityisesti pohjoismaisten sisarliittojen ratkaisuja tarkastellaan ja niiden kanssa vaihdetaan kokemuksia. 

Ensi vuonna meillä on SKTL:n 60-vuotisjuhla. Hallitus päätti viime kokouksessaan, että pääjuhla pidetään 11.4.2015, joten merkitkää se jo kalenteriin.  Harras toiveemme on, että siihen mennessä voisimme lisätä aiempien saavutusten jatkoksi muutamia nykytilannetta parantavia aikaansaannoksia. Sitä kohti!

Mutta ensin päätetään viime vuosi. Siirrymme kevätkokoukseen.

SKTL:n puheenjohtaja
Kristiina Antinjuntti