Säännöt

26.11.2016                                                                                                                                                  

 

Yhdistyksen nimi on Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto – Finlands översättar- och tolkförbund ry. Yhdistys on perustettu 14.2.1955 ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, rekisteröimis- ja pöytäkirjakieli on suomi.

 

 

Yhdistys on aatteellinen ja sen tarkoituksena on

- vahvistaa kääntäjien ja tulkkien ammatillista identiteettiä, ammattitaitoa ja -etiikkaa,

- edistää kääntämisen ja tulkkauksen alalla toimivien henkilöiden yleisiä ja yhteisiä ammatillisia toiminta-edellytyksiä,

- edistää kääntämistä ja tulkkausta osana Suomen kulttuuria,

- toimia kääntäjien ja tulkkien koulutuksen hyväksi,

- edistää kääntäjien ja tulkkien kotimaista ja kansainvälistä yhteistoimintaa,

- edistää Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön, Unescon, Nairobissa vuonna 1976 hyväksymän kääntäjiä ja tulkkeja sekä kääntämistä ja tulkkausta koskevan suosituksen noudattamista ja toteuttamista Suomessa.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys 

- edustaa kääntäjiä ja tulkkeja sekä alan opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita

 ammattikuntana,

- ottaa kantaa kääntäjien ja tulkkien tekijänoikeuksiin ja tiedottaa niistä,

- pitää yhteyttä viranomaisiin, kulttuurijärjestöihin, elinkeinoelämään ja sen järjestöihin,

- ottaa kantaa alaa koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin,

- osallistuu alan koulutuksen kehittämiseen,

- pitää yhteyttä kansallisiin ja kansainvälisiin kääntäjä- ja tulkkijärjestöihin,

- neuvoo kääntämiseen ja tulkkaukseen liittyvissä kysymyksissä,

- harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä

- järjestää kokouksia, neuvonta- ja koulutustilaisuuksia.

 

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole hankkia voittoa tai muuta välitöntä taloudellista etua jäsenilleen. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi kuitenkin ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

 

 

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi hallitus hyväksyy kirjallisesta hakemuksesta jäseneh­dot täyttävän kääntäjän, tulkin, alan opettajan tai tutkijan. Yhdistyksen hallitus voi kirjallisesta hakemuksesta hyväksyä opiskelijajäseneksi kääntämisen ja tulkkauksen alan opiskelijan ja koejäseneksi henkilön, joka on esittänyt näyttöä toiminnastaan kääntämisen ja tulkkauksen alalla. Koejäsenyys kestää enintään kaksi vuotta, minkä ajan kuluessa hänen on haettava yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi. Mikäli koejäsentä ei hyväksytä yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi, on koejäsenen erottava yhdistyksestä. Yhdistyksen hallitus voi kirjallisesta hakemuksesta hyväksyä ulkojäseneksi kääntämisen ja tulkkauksen alalla toimivan rekisteröidyn yhdistyksen tai oikeustoimikelpoisen yhteisön ja kannatusjäseneksi ammattikunnan hyväksi toimivan henkilön tai oikeustoimikelpoisen yhteisön.

 

Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee hallitus ja kunniajäsenyydestä päättää varsinainen kokous.

 

Äänioikeus on yhdistyksen varsinaisilla ja kunniajäsenillä. Koe-, opiskelija-, kannatus- ja ulkojäsenillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

 

Yhdistyksen jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksun. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmillä. Liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous.

 

Mikäli jäsen liittyy yhdistykseen kesken kalenterivuoden, peritään jäseneltä jäsenmaksu jaksotettuna toteutuvien jäsenyyskuukausien mukaan. Maksuvelvollisuus alkaa liittymistä seuraavan kalenterikuukauden alussa. Mikäli jäsen eroaa yhdistyksen jäsenyydestä kesken kalenterivuoden, jo maksettua jäsenmaksua ei palauteta.

 

Hallitus voi harkintansa mukaan myöntää jäsenelle kirjallisesta hakemuksesta vapautuksen jäsenmaksusta määräajaksi painavista syistä, kuten työttömyyden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Hallitus voi iän tai eläkkeelle siirtymisen perusteella vapauttaa pitkäaikaisen jäsenen jäsenmaksusta pysyvästi. Kunniajäsen on vapaa jäsenmaksusta.

 

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

 

Hallitus voi erottaa yhdistyksestä jäsenen, joka on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta. Hallitus voi myös erottaa jäsenen, joka menettelyl­lään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella on huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ammattikunnan toimintaa tai toimii alan ammattietiikan vastaisesti. Jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen yhdistyksen seuraavan kokouksen ratkaistavaksi esittämällä sitä koskevan vaatimuksen kuukauden kuluessa siitä, kun hallitus on ilmoittanut hänelle erottamispäätöksensä. Asia on käsiteltävä ilmoitusta seuraavassa yhdistyksen kokouksessa, jota koskevaan kokouskutsuun asia ehditään sisällyttää. Edellä tässä kappaleessa mainittu ei koske jäsentä, joka on erotettu jäsenmaksuvelvoitteen laiminlyönnin takia.

 

 

 

Yhdistyksellä on vuosittain kaksi varsinaista kokousta, kevätkokous ja syyskokous.

 

Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttävät sellaiset jäsenet, joilla on 5 §:n nojalla äänioikeus yhdistyksen kokouksessa ja jotka ovat täyttäneet edellisen vuoden maksuvelvollisuutensa.

 

Varsinaisessa kokouksessa äänioikeutettu jäsen voi valtakirjoilla käyttää enintään kahden poissaolevan äänioikeutetun jäsenen äänivaltaa.

 

Kutsu varsinaisiin kokouksiin on toimitettava joko yhdistyksen jäsenlehdessä taikka kaikille yhdistyksen jäsenille kirjeitse tai sähköpostitse jäsenen yhdistykselle ilmoittamaan osoitteeseen vähintään 14 päivää ennen kokousta. Varsinainen kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan koolle kutsuttu.

 

Äänestykset toimitetaan avoimina, ellei lippuäänestystä vaadita.

 

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä, jollei yhdistyslaista muuta johdu. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.

 

Jos yhdistyksen jäsen haluaa saattaa jonkun asian yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen käsiteltäväksi, hänen on kirjallisesti ilmoitettava siitä 7 §:ssä mainittua asiaa lukuun ottamatta yhdistyksen hallitukselle 45 päivää ennen kokousta.

 

 

Kevätkokous on pidettävä ennen maaliskuun loppua. Kokous valitsee itselleen puheenjohtajan, sihteerin, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa ja käsittelee seuraavat asiat:

- kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,

- vuosikertomus, taseet ja tilintarkastajien lausunto,

- vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle,

- jaostojen ja paikallisosastojen perustaminen ja purkaminen,

- hallituksen mahdollisesti esittämät muut kokouskutsussa mainitut asiat,

- yhdistyksen jäsenten hallitukselle esittämät muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

Syyskokous on pidettävä syys-marraskuussa. Kokous valitsee itselleen puheenjohtajan, sihteerin, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa ja käsittelee seuraavat asiat:

- kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,

- hallituksen puheenjohtajan valinta joka toinen vuosi kaksivuotiskaudelle,

- hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle,

- tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta,

- eri jäsenryhmien jäsenmaksun ja liittymismaksun suuruus,

- puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkiot ja kulukorvaukset,

- seuraavan vuoden toimintasuunnitelma,

- seuraavan vuoden talousarvio,

- hallituksen mahdollisesti esittämät muut kokouskutsussa mainitut asiat,

- yhdistyksen jäsenten hallitukselle esittämät muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

Yhdistyksen ylimääräinen kokous kutsutaan koolle, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 30 jäsentä tai vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä erityisesti ilmoitettua asiaa varten vaatii sitä hallitukselta kirjallisesti. Päätösvaltaisuutta, päätöksentekoa sekä kokousaikaa ja -kutsutapaa koskevat samat säännökset kuin varsinaista kokousta.

 

 

Yhdistyksen asioita hoitaa sen varsinaisista jäsenistä syyskokouksessa valittu hallitus. Siihen kuuluvat puheenjohtaja ja vähintään 3 ja enintään 10 varsinaista jäsentä. Hallituksen jäseneksi tulee valita, mikäli mahdollista, kunkin jaoston ja paikallisosaston edustaja. Mikäli mahdollista, hallitukseen tulee valita vähintään yksi ruotsinkielinen jäsen. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Puolet tai lähinnä puolet hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan, esimerkiksi henkilökunnan keskuudesta, sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt. 

 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan, varapuheenjohtajan kutsusta ja kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Hallituksen niin päättäessä hallituksen kokoukseen voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

 

Hallituksen kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet hallituksen jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna.

 

Hallituksen tehtävänä on mm.:

- valmistella yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokous koolle,

- panna täytäntöön yhdistyksen kokouksen päätökset,

- vastata yhdistyksen taloudesta,

- hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet,

- palkata tarpeelliseksi katsomansa toimihenkilöt ja valvoa heidän toimintaansa

 Hallitus voi asettaa alaisuuteensa toimikuntia yhdistyksen toiminnan toteuttamiseksi.

 

Toiminnallisesti yhdistys jakaantuu hallituksen alaisiin jaostoihin. Jaoston toiminnasta vastaa sen puheenjohtaja ja toimikunta, jotka jaosto valitsee keskuudestaan. Jaoston puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta. 

 

Jaosto

- vastaa yhdistyksen ammatillisesta toiminnasta omalla sektorillaan,

- laatii ja toteuttaa vuotuisen toimintasuunnitelmansa,

- asettaa ehdokkaansa yhdistyksen puheenjohtajaksi ja hallituksen muiksi jäseniksi sekä

- tekee hallitukselle esityksiä jäseneksi hyväksymisestä ja muista hallituksen edellyttämistä asioista.

 

Yhdistyksellä voi olla rekisteröimättömiä paikallisosastoja. Paikallisosaston toiminnasta vastaa sen puheenjohtaja ja toimikunta, jotka paikallisosasto valitsee keskuudestaan. Paikallisosaston puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta.

 

Paikallisosasto toimii yhdistyksen jäsenten alueellisena yhteistyöelimenä, edistää yhdistyksen tarkoitusperiä alueellaan sekä asettaa ehdokkaansa yhdistyksen hallitukseen.

 

Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi. Tilit ja vuosikertomus on esitettävä tilintarkastajalle viimeistään tili- ja toimintakautta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.

 

 

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä. Hallitus voi määrätä yhdistyksen toimihenkilön yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.

 

 

Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen edellyttää, että yhdistyksen kokouksen äänivaltainen enemmistö hyväksyy esitetyt muutokset kahdessa peräkkäisessä, vähintään kuukauden välein pidetyssä yhdistyksen kokouksessa.

 

Jos yhdistys purkautuu, sen omaisuus on luovutettava yhdistyksen tarkoitusperiä edistäviin tarkoituksiin purkautumisesta päättävän kokouksen tarkemmin määräämällä tavalla.

 

Säännöt tulevat voimaan heti, kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin. Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia.

 

Muutoin noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.