Strategia 2017–2022

KÄÄNTÄJÄT JA TULKIT MUUTTUVASSA MAAILMASSA

SKTL:n perustehtävä

SKTL:n perustehtävä on määritelty sääntöjen tarkoituspykälissä 2 ja 3. Liiton toiminnan perustana ovat kääntäjien ja tulkkien ammatti-identiteetin vahvistaminen, liiton asiantuntijatehtävä lausuntojen antajana sekä ohjauksen, opastuksen ja lainopillisen neuvonnan antaminen.  Perustehtävää hoitamalla pyritään vahvistamaan monikielisen ja monikulttuurisen viestinnän piirissä toimivien ehtoja ja asemaa yhteiskunnassa, puolustamaan tekijänoikeuksia sekä tiedottamaan ja kouluttamaan jäsenistöä perustehtävän mukaisissa asioissa.

SKTL:n arvot: asiantuntijuus, yhteisöllisyys, moniarvoisuus

SKTL on kansainvälisesti ainutlaatuinen organisaatio, sillä se kokoaa yhteen kääntämisen ja tulkkauksen eri toiminta-alojen edustajia. Tämän erityispiirteensä ansiosta liitto edustaa käännös- ja tulkkausalan ammatteja ja alan asiantuntemusta varsin laajalti, myös tutkimuksen ja koulutuksen osalta. Sen jäsenet ovat alalla aktiivisesti toimivia, ammatistaan ylpeitä asiantuntijoita, joiden osaaminen on ajan tasalla. Liiton toiminnassa yhteisöllisyys on kattavaan kääntäjä- ja tulkkiyhteisöön kuulumista. Koska eri toiminta-alojen ehdot poikkeavat toisistaan ja niiden toimintakulttuureissa on eroja, moniarvoisuus on SKTL:n toimintaa leimaava piirre.

Liiton toiminta kanavoituu paljolti toiminta-aloja edustavien viiden jaoston kautta. Jaostojen tarpeet poikkeavat jonkin verran toisistaan, ja niillä on myös erilaisia käsityksiä priorisoitavista tehtävistä. Liitossa tulee olla tilaa jäsenistöä hyödyttäville erilaisille toimintamuodoille, ja kolme alueellista paikallisosastoa takaavatkin jäsenille alueellista tasaveroisuutta. Paikallisosastojen toiminnassa jaostorajat eivät juurikaan näy, vaan tilaisuudet kokoavat yhteen kaikkien jaostojen edustajia.

Jäsenten ammattitaidon ja asiantuntijuuden kehittäminen ovat liiton koulutustehtävän keskeisiä tavoitteita. Jaostot järjestävät jäsenistölle koulutusta omien toiminta-alojensa ajankohtaisista asioista. Jaostojen ja paikallisosastojen koulutus-, tiedotus- ja virkistystapahtumia järjestettäessä pyritään tuomaan yhteen eri toiminta-alojen edustajia, jolloin kokemuksia voidaan vaihtaa yli jaostorajojen.

Jäsenistössä on sekä palkansaajia että yrittäjiä ja jotkut harjoittavat ammattiaan molemmissa ominaisuuksissa. Osalla merkittävänä tulonlähteenä ovat erilaiset apurahat. Yleisin elinkeinonharjoittamisen muoto käännös- ja tulkkausalalla on pienyrittäjyys, lähinnä yksinyrittäjyys. Useimmille jäsenille yhteinen nimittäjä on itsensä työllistäminen. Asiantuntijuus ja ammattimaisuus sisältävät myös yrittäjyystaidot ja kaikilla kääntämisen ja tulkkauksen aloilla välttämättömän yhteiskunnallisen osaamisen.

SKTL:n toimintaympäristö

Tiukka taloudellinen tilanne heijastuu kulttuurialaan, eivätkä apurahajärjestelmät ole muuttumattomia. Kulttuuripoliittiset päätökset vaikuttavat niin liiton rahoituspohjaan kuin jäsenten toimeentuloonkin. Työelämä monimuotoistuu sekä yhteiskunnallisella että yksilötasolla. Kulttuuriala ja elinkeinoelämä nivoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa. Itsensätyöllistäjien määrä Suomessa kasvaa, ja heidän työehtojensa kehittymistä yhteiskunnassa tulee seurata ja niihin tulee pyrkiä vaikuttamaan yhteistyössä muiden SKTL:ää lähellä olevien organisaatioiden kanssa. Kehitystä on seurattava tiiviisti, jotta jäsenistöä voitaisiin auttaa oman toimintansa kehittämisessä.

SKTL:n visio

SKTL:n tavoitteena on lujittaa asemaansa käännös- ja tulkkausalan asiantuntijaorganisaationa kartuttamalla tietoa alan toimintaehdoista niin kulttuurin kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. SKTL:n tulee edelleen parantaa jäsenistölle suunnattua tiedotusta ja neuvontaa, mutta toimia myös aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana.

SKTL:n lähivuosien tavoitteet

Alan ammattien arvostuksen nostaminen on SKTL:n tärkeimpiä tehtäviä. Siihen pyritään kehittämällä viestintää asiantuntijuutta ja ammatillisuutta korostaen. Tavoitteena on dynaaminen, ammattimainen ja osuva viestintä paitsi jäsenistölle myös ulospäin, samalla kun tehdään työtä toimintaedellytysten parantamiseksi. Liiton hallitus laatii viestintäsuunnitelman tavoitteeseen pääsemiseksi.

Kääntäjiä ja tulkkeja koskevan lainsäädännön kehittymistä seurataan, samoin kuin suuntauksia muilla yhteiskunnan osa-alueilla niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Siksi yhteistyötä jatketaan sekä kotimaisten että kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Jäsenistön asemaa työelämässä tuetaan muun muassa tarjoamalla lakimiehen palveluita. Oma, palkkasuhteessa oleva lakimies kartuttaa liiton sisäistä lainopillista osaamista. Jäsenistölle tarjotaan jatkossakin yrittäjyyttä, toimeentuloa ja sosiaaliturvan järjestämistä tukevaa koulutusta ja sitä pyritään entisestään kehittämään.

Liiton varat eivät ole kasvaneet tarpeiden myötä, joten rahoituspohjaa on kartutettava realistisen suuruisilla jäsenmaksuilla ja jäsenhankinnalla, joka on pysyvä painopistealue liiton toiminnassa

Edellisen strategiakauden aikana tehty jäsenkriteerien uudistus painotti liiton luonnetta asiantuntijoiden foorumina, ja opiskelijarekrytoinnin lisäksi on suunniteltava alan ammattilaisille suunnattavia rekrytointikampanjoita.

Tämän strategian on laatinut SKTL:n hallitus vuonna 2016.