Kilpailutus heikentää myös EU-kansalaisten kielellisisiä oikeuksia
11.7.2020
|
Harva tulee ajatelleeksi, että kilpailutus koskee myös asiantuntija-ammatteja ja että vaikutukset ulottuvat jopa suomalaisille suunnattuun EU-viestintään. Kilpailutuksen aiheuttamat haitat eri toimialoilla ovat olleet viime aikoina paljon esillä. Karkeimpia vaikutuksia on jopa epäinhimillisiin elin- ja työoloihin johtava työntekijöiden riisto hinnoilla kilpailtaessa. Harva tulee ajatelleeksi, että kilpailutus koskee myös asiantuntija-ammatteja ja että vaikutukset ulottuvat jopa suomalaisille suunnattuun EU-viestintään. Myös Euroopan komissio painottaa hintaa ulkoistettujen palveluiden kilpailuttamisessa tavalla, jolla voi olla näkyviä seurauksia niin työntekijöille kuin kansalaisillekin. EU:n keskeinen periaate on jäsenmaiden kansalaisten oikeus saada tietoa unionin päätöksistä omalla äidinkielellään. Tätä varten EU:n komissiossa on käännöstoimen pääosasto, jossa aineistoja käännetään muun muassa suomeksi. Sen kapasiteetti ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi käännöksiä ostetaan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Nämä sopimuskumppanit valitaan kilpailuttamalla. Keväällä päättyneessä EU-komission käännöskilpailutuksessa käännöspalkkiot putosivat keskimäärin 30 % edellisen sopimuskauden hintoihin nähden. Samalla laatuvaatimukset tiukentuivat entisestään; käyttöön otettiin mm. rahalliset sanktiot laatupuutteista. On olemassa vaara, että tätä liiketoiminnallista riskiä yritetään siirtää sopimuskumppaneiden alihankkijoina toimiville kääntäjille, joille maksettava palkkio on jo nyt aivan muuta kuin korkeakoulututkinnon suorittaneille kääntäjille kuuluisi maksaa vaativasta asiantuntijatyöstä. Kuten missä tahansa kannattavassa yritystoiminnassa, aivan perusvaatimus on, että palkkion tulisi riittää normaalien elinkustannusten lisäksi ammatinharjoittamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen. On selvää, että kun työn vaativuutta ei kunnioiteta, ala ei houkuttele pätevimpiä tekijöitäkään. Kuitenkin niin kuntien ja valtion toimijoiden kuin EU:n virkamiestenkin tehtävänä on huolehtia asiakkaittensa oikeusturvasta ja kielellisistä oikeuksista, ja viranomaisilla on velvollisuus tehdä työnsä huolellisesti ja asiakkaita yhdenveroisesti kohdellen. Kaikki tämä vaarantuu, kun pätevät kääntäjät ja tulkit karkotetaan alalta sallimalla hintojen häikäilemätön polkeminen. Käännös- ja tulkkausalan julkisissa tarjouskilpailuissa laatupisteillä tai tekijöiden ammattitaitovaatimuksilla ei tunnu olevan minkäänlaista painoarvoa, vaan kilpailun voittaa yksinkertaisesti halvin tarjous, vaikka valintaperusteeksi esitetäänkin ”kokonaistaloudellisuus”. Teknologian kehittyminen muuttaa vääjäämättä myös käännös- ja tulkkausalan ammattikuvia. Niin on käynyt ennenkin: vielä muutama vuosikymmen sitten käännökset tehtiin kirjoituskoneella, sittemmin tietokoneella, nykyään käytetään käännösmuistiohjelmia, ja nyt myös konekääntimet kehittyvät kovaa vauhtia, vaikka konekääntimen tuottama suomen kieli ei vielä ilman ihmisen tekemää editointia olekaan käyttökelpoista. Monissa tulkkaustoimeksiannoissa paikan päällä tapahtuva tulkkaus on jo vuosia voitu korvata tarvittaessa etätulkkausjärjestelmällä, mutta tulkkina on silti edelleen ihminen, ei kone. Kone ei voikaan korvata ihmistä, siksi hienosyistä ja moninaista kahden kielen ja kulttuurin sekä ihmisten välinen viestintä on ja sellaisena se myös pysyy. Kääntäjä on ammattikirjoittaja, tulkki on ammattipuhuja, ja kummatkin ovat uusiin asioihin perehtymisen, tiedonhaun ja kiperien termien selvittämisen korkeakoulutettuja ammattilaisia. Kääntäminen ja tulkkaus ovat asiantuntijatyötä, josta kuuluu saada asiantuntijatason palkkio. Nykyisen hintakehityksen jatkuessa alalle ei tulevaisuudessa riitä tekijöitä. Tämä alan ammattilaisten toimeentuloa kurjistava, työn mielekkyyttä ja sekä käännösten että tulkkausten laatua heikentävä kierre pitää saada katkaistua, ja siinä kilpailutusten järjestäjillä ja tarjousten tekijöillä on oma vastuunsa. Ammattitaitoisia tekijöitä ei saa pilkkahinnalla myöskään käännös- ja tulkkausalalla. Kristiina Antinjuntti, toiminnanjohtaja, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry |
