Mielipidekirjoitus: Tekijänoikeuden on suojattava luovaa työtä myös tekoälyn aikakaudella

Tällä hetkellä lainsäädäntö on puutteellinen, ja siksi teknologiayritykset saavat hyödyn luovan alan tekijöiden kustannuksella.

Euroopan unioni linjaa pian tekoälylainsäädännöstä Euroopan ensimmäisellä kattavalla tekoälyasetuksella. Suomessa tekoälyyn liittyvät tekijänoikeudet ovat vielä ratkaisematta tekijänoikeuslainsäädännössä. Lainsäätäjien on pohdittava, miten tekoäly vaikuttaa esimerkiksi kirjallisuuden kääntäjien, av-kääntäjien ja muiden luovien alojen ja kulttuurialan tekijöiden tekijänoikeuksiin ja toimeentuloon. Tekoälyä koskeva lainsäädäntö ei voi olla ristiriidassa tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön kanssa, ja siksi asiaa tulisi selvittää.

Timo Tossavainen ja Ville Hytönen kirjoittivat (HS Mielipide 19.9.), että kirjailijoiden teoksia käytetään tekoälyn kehittämiseen ilman, että heille maksetaan tästä tekijänoikeuskorvauksia. Kirjailijat eivät ole asiassa yksin. Myös kirjallisuuden kääntäjien, asiatekstinkääntäjien ja av-kääntäjien tekijänoikeuksien alaisilla käännöksillä opetetaan konekääntimiä. Tällä hetkellä lainsäädäntö on puutteellinen, ja siksi teknologiayritykset saavat hyödyn luovan alan tekijöiden kustannuksella.

Tekijänoikeuksilla varmistetaan, että tekijä saa työstään korvauksen riippumatta siitä, missä teosta käytetään. Tekijänoikeuskorvaukset ovat osa luovan alan tekijöiden ansiotuloa. Tekijöillä tulee olla oikeus päättää teostensa käytöstä tekoälyteknologioiden kouluttamiseen ja myös saada siitä korvaus.

Tekijänoikeuslainsäädännössä puolestaan on ratkottava se, miten kääntäjien ja muiden luovan alan tekijöiden tekijänoikeudet turvataan tekoälyn aikakaudella.

• Jenni Kavén
• toiminnanjohtaja, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
•  
• Hanna Gorschelnik
• toiminnanjohtaja, Kieliasiantuntijat ry
•  

Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 25.9.2023.