Kannanoton voi allekirjoittaa Kotikielen Seuran sivuilla.

 

 

Miten Suomen valtio takaa ainoan kieliviranomaisensa työn jatkuvuuden? 

Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen toimintamahdollisuudet kielenhuoltoviranomaisena ja sivistyskieltä kannattelevien sanakirjojen toimittajana on turvattava. Kotukseen kohdistuneet rahoitusvähennykset ovat vähitellen hivuttaneet henkilöstöresurssit rajalle, jossa vaikuttava ja arvostettu toiminta laadukkaan yleiskielen ja yhdenvertaisten kielellisten palvelujen tukemiseksi sekä suomalaisen kielellisen kulttuuriperinnön tallentamiseksi uhkaa käytännössä romahtaa. Kotuksen resurssit on turvattava myös suunniteltaessa sivistyshallinnon organisaation uudistusta.

Kotuksen toiminta on välttämätöntä, jotta suomalainen yhteiskunta voi toimia kansalliskielten varassa. Kotus tarjoaa maksutta suomen ja ruotsin yleiskielen, virkakielen ja nimistön ohjeita ja julkaisuja, sanakirjoja ja kieliaineistoihin pääsyä. Se laatii kaikille avoimia sähköisiä sanakirjoja ja tuottaa niin suurelle yleisölle kuin viranomaisillekin monipuolista tietoa nykykielestä, kielen vaihtelusta ja historiasta sekä kielipolitiikasta. Saavutettavuudeltaan Kotus onkin huippuluokkaa; digitaalisuus on Kotuksen arkea. Kotuksen työ auttaa myös niitä, jotka puhuvat suomea tai ruotsia toisena kielenä. Kotouttamista tuetaan myös eniten käytettyjen vähemmistökielten sanakirjatyöllä. Kotuksen työ on saanut kiitosta niin maksajalta opetus- ja kulttuuriministeriöltä kuin asiakkailta ja sidosryhmiltä. 

Kotus on 2000-luvulla kokenut melkoisia mullistuksia. Kun vuonna 2005 Kotuksessa oli 114 henkilötyövuotta, vuonna 2021 niitä oli valtion rahoittamana 67,2; Vanhan kirjasuomen sanakirjatyö toimii pääosin Koneen Säätiön rahoituksella. Vuonna 2012 toimintaa supistettiin siirtämällä tutkimus ja kotoperäisiä vähemmistökieliä koskeva työ ja tutkijat yliopistoihin ja Kuurojen Liittoon. Tällöin myös nimi muutettiin tutkimuskeskuksesta keskukseksi. Nyt ministeriö ehdottaa, että Kotuksen toiminta hajautetaan kahteen eri organisaatioon erottamalla erikoiskirjasto ja osa kieliaineistoista Kotuksen muusta toiminnasta. Lue lisää. 

Kaikesta sopeutumisesta ja erinomaisesta toiminnasta huolimatta Kotuksen yllä on yhä synkkeneviä pilviä. Raja on tullut vastaan. Rekrytoinnit ovat olleet tähänkin asti jäissä siten, että lakisääteistä työkenttää on jouduttu supistamaan. Uusia osaajia on kasvamassa vain vähän, ja eläköitymisten myötä kokonaiset osaamisen alueet ovat vaarassa loppua. Kielenhuollon tehtävät ja palvelu mukaan lukien säädöskielen huolto ja EU-kielenhuolto ovat vaakalaudalla. Samoin vaarassa ovat Kotuksen sanakirjahankkeet, erityisesti Suomen murteiden sanakirja. Jos Kotukselle osoitettujen varojen väheneminen jatkuu samaan tahtiin kuin tähän asti, ei Kotus voi rekrytoida uusia työntekijöitä lukuisien asiantuntijoiden eläköityessä lähivuosina. Vuonna 2021 yli 55-vuotiaita oli noin puolet henkilöstöstä, monet heistä yli 60-vuotiaita. Erikoisasiantuntemusta vaativiin tehtäviin ei opita hetkessä eikä niihin hypätä äkkiä toisista tehtävistä. Siten Kotuksen toiminnan jatkuvuus on sisällöllisesti vakavasti uhattuna. 

Kaikki Kotuksen työt kärsivät jatkuvasta vähentämisestä. Konkreettisia esimerkkejä tästä ovat koulutustoiminta ja virkakielen huolto. Menestyksekkään virkakielenhuollon resurssit ovat kutistuneet huomattavasti, ja koulutustoiminta on jo ajautunut alas. Jäljelle jääneisiin muutamaan kielenhuoltajaan kohdistuu paineita hankkia rahaa Kotuksen toimintaa varten maksullisella koulutuksella, mikä heikentää mahdollisuuksia hoitaa muita kielenhuollon vaikutukseltaan merkittäviä – lakisääteisiäkin – tehtäviä. Lain mukaan Kotus mm. toimii kielenhuollosta vastaavana viranomaisena.

Kielellisen kulttuurimme perintö ja kielten nykyinen hoiva on Suomen yhteiskunnan vastuulla, sitä ei hoideta missään muualla. Siksi me allekirjoittajat kysymmekin, eikö Suomella ole varaa rahoittaa asianmukaisesti kieliviranomaisensa Kotuksen toimintaa. Vetoamme tulevien hallitusneuvottelujen osallistujiin: osoittakaa, että Suomi on sivistysvaltio, joka ymmärtää vastuunsa kielellisen kulttuuriperinnön ja laadukkaan yleiskielen hyväksi tehtävästä työstä ja on valmis tarjoamaan tälle työlle riittävät resurssit. Olisiko jopa mahdollista kehittää resursseiltaan aidosti THL:n tai SYKE:n veroinen valtion sektoritutkimuslaitos, joka huolehtisi kieliin liittyvistä kysymyksistä, tarjoaisi tietoa kielten aiemmista vaiheista, pitäisi yllä kieli-infrastruktuuria ja tuottaisi valtion päätöksentekoon tarvittavaa tietoa kielipoliittisesta tilanteesta? 

Jotta Suomessa olisi varmuus siitä, että kielenhuolto, sanakirjatyö ja muut Kotuksen alaan kuuluvat tehtävät hoidetaan myös tulevaisuudessa, rahoituksen pitäisi olla vakaata ja riittävää. Kotuksen määrärahat ja henkilöresurssit pitäisikin saattaa sille tasolle, että työntekijät voivat rauhassa keskittyä lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Yhteisesti ymmärrettävien kansalliskielten vaaliminen on demokratian perusedellytyksiä ja siten myös osa kansallista huoltovarmuutta.

Kotuksen toiminta, kuten sanakirjat ja kielenkäytön ohjeet: www.kotus.fi

  • Pirkko Nuolijärvi, emeritaprofessori, Helsinki
  • Urpo Nikanne, suomen kielen professori, Åbo Akademi
  • Mari Siiroinen, FT, Kotikielen Seuran puheenjohtaja
  • Kotikielen Seura
  • suomen kielen lautakunta
  • Suomen Journalistiliitto
  • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto – Finlands översättar- och tolkförbund

 

Kannanotto